Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä on noin 70 koulutettua tuotekehittäjää. Mukaan koulutukseen lähtivät innokkaimmat ja kehittämismyönteisimmät työntekijät, jotka näkevät työyhteisössä paljon kehittämisen paikkoja ja mahdollisuuksia.

Tuotekehittäjiä koulutettiin, jotta kaikki arvokkaat ideat saataisiin jalostettua toimintamalleiksi. Heillä on työkaluja, joiden avulla ongelmasta poimitaan olennainen ja kokeillen ja hioen etsitään paras tulos.

”Meillekin tuli niitä kehittäjiä. Kalliilla koulutettuja. Koko ajan piti muka muidenkin kehittää. Mitä sitä valmista työtä mihinkään kehittää? Aamulla mennään töihin, tehdään hommat ja sitten lähdetään kotiin. Ylitöihin voin joskus suostua, mutta ei se mitään kehitä, ei edes lompakkoa, kyllä siitä verottaja huolen pitää.”

Kehittäminen vaatii muutosta, ja muutokseen liittyy usein vastustusta. Totutuista toimintamalleista irti päästäminen voi olla vaikeaa ja vaatii usein oman mukavuusalueen ulkopuolelle siirtymistä. Asioiden katsominen eri näkökulmista on erinomainen kehittämisen työkalu. Toisella tavalla tekeminen synnyttää lisäarvoa asiakkaan lisäksi myös työntekijälle. Omaan työhön vaikuttaminen lisää työhyvinvointia.

Kuvassa liitutaulu, jossa kehittämisen muistilappuja.
Asioita voi tarkastella eri näkökulmista.
Asiakkaan rooliin asettumalla luodaan asiakkaalle sujuva ja myönteinen käyttäjäkokemus.

”Sitten piti arvioida. No, ihan tein koko ajan parhaani! Se kehittäjä ehdotti, että voitais tehdä eri tavalla. Se tarkotti varmaan, että nopeammin. Olisihan se voinut itse tulla tekemään nopeammin.”

Täytyy tietää mitä tehdään ja miksi. Täytyy tietää, mihin työllä pyritään. Organisaation arvoihin vedoten jokaisen tulee työskennellä asiakkaan parhaaksi, ja hänen saamaa palvelua parantaen. Pieni on joskus suurta tai se voi olla suuren alku. Hyvin suunniteltu työtila vähentää askelia ja lisää myös työturvallisuutta. Omilla paikoillaan olevat tavarat ovat helposti löydettävissä ja se säästää aikaa.

Kuvassa asiakas palauttaa omia astioitaan.
Joskus parasta asiakaspalvelua on se, että asiakas tekee itse. Asukkaan persoonallisuus ei muutu hänen tullessaan palvelutaloon, vaan hän on edelleen oman elämänsä aktiivinen toimija.

”No, nyt pomppas! Siis se, kun Marjatta siirsi vastaanottotiskin toisin päin, että se näkee, kuka tulee ovesta, on kuulemma hieno kehittämistyö! Lastentarhahommia. Juna-aikataulujen järjestäminen niin, ettei junat törmäile toisiinsa on hieno kehittämistyö ja rakennustelineet. Mutta ei klemmarikotelon paikan vaihtaminen ole mitään kehittämistä!”

Kehittäminen on yhteinen asia ja jokaisen panos tarvitaan. Jokaiselle kuuluu myös kiitos onnistumisista. Kehittäminen on osallistamista ja vahvuuksien etsimistä – valmentamista. Koulutetulta tuotekehittäjältä saa opastusta ja rohkaisua asioiden eteenpäin viemiseksi. Kehittäjä tarvitsee myös tukea ja parhaiten siihen pystyy toinen asioiden eteenpäin viemisestä innostunut henkilö. Tuotekehittäjien yhteiset tapaamiset sekä virkistävät että antavat uutta puhtia tekemiseen.

Kuvassa käyttäjä pohtii omaa rooliaan työyhteisössä.
Tuotekehittäjällä on käyttäjäkeskeinen näkökulma, jotta palvelut olisivat hyödyllisiä ja käyttökelpoisia. Eikä peiliin katsominenkaan ole kehittäjälle vierasta.

”Oikeestihan mä sen keksin, että jos olisi sellainen lista, että muistaisi mitä lomakkeita pitää täyttää, nii ei aina tarvis kysellä ja lähetellä papereita erikseen. Nyt ne kävi kopioimassa sen meiän listan ja sai sitten palkinnon, kun oli niin hieno hanke. Mulle se palkinto kuuluis, mähän sen kehitin, tai en siis kehittäny, kun en oo mikään kehittäjä, mutta niinku keksin sen.”

”On tämä outoa. Tai siis ihan mahtavaa. Kun mä harmittelin, että pitää lähteä aamulla niin aikaisin, kun pitää viedä tyttö tarhaan, nii pomo sano, et mä voin tulla vasta puol kaheksaan. Mä oon sitten torstaisin pidempää, kun on iltavastaanotolla kuitenkin ruuhkaa. Tytöllä on just silloin se kerho, että sekin on myöhempään. Et tällee pystyy tekemää, en olis uskonu.”

”No just. Mä vein kaikki tukityynyt yhteen varastoon ja laitoin tukivyöt koreihin sillee koon mukaan. Yks asukas oli mun kanssa, kun se tykkäsi lajitella ja oli kyllä kiva nähdä miten se nautti kun tehtiin yhdessä. Sitte se kehittäjä tuli siihen ja sano, et mussa asuu pieni kehittäjä. Ihan varmaan joo. Se ärsytti vaan tahallaan.”

Jatkossa hyvinvointiyhtymän koulutetut tuotekehittäjät kootaan yhdeksi joukoksi, joka toimii koko yhtymän ketterää kehittämistä sparraavana verkostona. Erinomainen asiakaspalvelu on ykköskilpailuvalttimme tulevaisuudessa, ja asiakaskokemuksen mittaaminen tärkeimpiä mittareitamme. Meillä on ammattitaidon mukanaan tuoma valta tehdä asiat hyvin – käytetään sitä.

Jos sinulla on kehittämisidea, mutta et jostain syystä saa ideaasi eteenpäin yksikössäsi, ota rohkeasti yhteyttä koulutettuihin tuotekehittäjiin. Yhdyshenkilö on Tulosyksikköpäällikkö Pirkko Heinonen pirkko.heinonen(a)phhyky.fi. Pohditaan ja jalostetaan ideaasi yhdessä, ja tehdään asiakaspalvelustamme ylivoimaista muihin verrattuna!

Miksi tehdä hyvää, jos voi tehdä parasta!

Päivitetty: 22.5.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *