Vuonna 2016 erikoissairaanhoidon palvelukokemusmittauksissa asiakkaistamme 90 % antoi palvelulle kokonaisarvosanan hyvä tai kiitettävä. Tyytymättömiä on siis vähän, mutta juuri heidän palautteensa on meille tärkeää voidaksemme parantaa edelleen palveluamme.

Hoidon saatavuus on ollut sairaalassamme vuodesta toiseen hoitotakuulainsäädännön mukaista ja olemme yksi niistä harvoista sairaaloista, jotka eivät ole missään vaiheessa olleet uhkasakon alla. Viime syksynä meillä oli ruuhkautumista kuulokojesovituksissa, mutta tilanne on saatu normalisoitua helmikuun loppuun mennessä. Tavoitteemme on kuitenkin nopeuttaa edelleen hoitoon pääsyä, koska kiireettömän hoitotakuun mukainen kuusi kuukautta on asiakkaalle pitkä aika. Tarpeeton odottaminen luo myös tehottomuutta ja ylimääräisiä kustannuksia. Näin ollen pyrimme kehittämään toimintaamme siten, että keskimääräinen odotusaika hoitopäätöksestä toimenpiteeseen tai muuhun hoidonaloitukseen lyhenisi nykyisestä n. 40 vrk:sta.

Asiakkaistamme 90 % antoi palvelulle kokonaisarvosanan hyvä tai kiitettävä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa mm. PERFECT-hankkeella alueellista vertailutietoa suomalaisesta terveydenhuollosta. Hankkeessa tarkastellaan takautuvasti muutaman erikoissairaanhoidon toimenpiteen kuten lonkkamurtuman hoito, lonkan tekonivelleikkaus, aivoinfarktin hoito ja sepelvaltimotaudin akuutin vaiheen hoidon tuloksia. Seurantatiedot ovat kattavasti vuodelta 2014 ja osin vuodelta 2015.

Näissä vertailuissa Päijät-Hämeen alueella ns. 30 vuorokauden kuolleisuus toimenpiteen jälkeen on ollut koko maan keskiarvoa jonkin verran korkeampi. Useimmiten tällainen 30 vuorokauden kuluessa tapahtuva kuolema ei tarkoita itse toimenpiteen, kuten lonkkaleikkaus tai sydänvaltimon pallolaajennus, epäonnistumista, vaan iäkkään monisairaan henkilön keuhkokuumetta tai muuta akuuttia sairautta jatkokuntoutuksen aikana tai sen jälkeen kotona.

Tutkimuksen vertailuaineisto on vakioitu potilaan iän ja sukupuolen suhteen, mutta se ei ota huomioon alueen yleistä sairastavuutta tai sosioekonomista tilannetta. Valtakunnallisten indeksien mukaan erikoissairaanhoidon tarve oli Päijät-Hämeessä vuonna 2014 noin 6 % maan keskitasoa korkeampi selittyen suurelta osalta alueen korkealla sairastavuudella ja matalalla sosioekonomisella tasolla.

Erikoissairaanhoidon tarve Päijät-Hämeessä 6 % maan keskitasoa korkeampi

Tutkimuksen luvut ja tulokset ovat sinänsä oikeita, vaikka varmasti joka alueella tilastoissa on myös kirjaamiseen liittyviä inhimillisiä virheitä. Valitettavasti tutkimuksessa ei selvitetty suoranaisesti sairaalan toimintaa kuin hyvin pieneltä osalta.

Lonkan tekonivelleikkauksissa uusintaleikkausten tarve todettiin sairaalassamme yhdeksi pienimmistä. Lisäksi koko sairaalan korvattujen potilasvahinkojen määrä on hiljattain todettu yhdeksi matalimmista koko maassa. Nämä kuvaavat sairaalan henkilöstön korkeaa ammattitaitoa ja toimenpiteiden hyvää laatua.

Alueellisissa vertailuissa tulee siis aina huomioida väestöön liittyvät erot ja koko hoitoketjun toimivuus. Uuden hyvinvointikuntayhtymän myötä hoitokokonaisuudet sairauksien varhaisesta toteamisesta tarvittavien hoitotoimenpiteiden kautta kuntouttavaan jatkohoitoon kotona tai laitoksessa voidaan rakentaa aiempaa paremmiksi.

Juuri käynnistynyt alueellinen vuodeosastouudistus tukee vaativien toimenpiteiden jälkeistä kuntoutumista. Samoin keskussairaalan sisällä on kehitetty toimintaa mm. vahvistamalla päivystysaikaista osaamista, uudistamalla lonkkamurtumapotilaan hoitoa sairaalassa ja perustamalla nykyaikainen sydänkeskus. Sydänkeskus palvelee päijäthämäläisten potilaiden lisäksi merkittävässä määrin myös muiden lähimaakuntien asukkaita.

Voimme olla ylpeitä hyvin toimivasta sairaalastamme, ja haluamme kehittää sitä edelleen asiakkaidemme parhaaksi.

Päivitetty: 17.3.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *