Sairaalafyysikot ry nettisivulta voitte käydä lukaisemassa, millaisesta asiantuntijasta oikeasti on kyse. Minä kirjoittelen osittain ihan fiilispohjalta.

Sanotaan, että fyysikoilla on parhaat lelut. Toisaalta, jos yhtymän rahat ovat tiukoilla, eikä rahaa esimerkiksi uuteen kuvanlaatufantomiin löydy, niin fyysikko rakentaa sellaisen vaikka itse.

Kohtuullisen pitkän röntgenhoitajatyökokemukseni aikana olen röntgenin, radiologian ja nykyään kuvantamisen toiminnassa oivaltanut, että erilaisten fysikaalisten ilmiöiden ja tekniikoiden kanssa teemme tätä työtämme.

Säteily, ultraääni ja magneettisuus eivät työssämme näy eivätkä tunnu. Ne eivät haise eivätkä maistukaan miltään. Ovat siis aistein todennäköisesti melko heikosti havaittavissa. Pikku yksityiskohtana, aikanaan röntgenhoitajaksi opiskellessani, säteilyfysiikkaa opettanut sairaalafyysikko sanoi jotensakin seuraavasti: Jos työtä tehdessä alkaa tuntua esim. säteilystä nipistelyä tai muita tuntemuksia, niin ehkä ne kannattaa pitää omana tietonaan.

Nuo ”voimat” ovat kuitenkin tärkeimpiä työvälineitämme ja niiden avulla asiat ihmisen sisältä saadaan kuvissa näkyviksi. Aikoinaan, kun tuli keksittiin, kukaan ei kuitenkaan päättänyt panna uuden keksinnön avulla innoissaan kaikkea palamaan. Säteilynkäytön keksijä Wilhelm Gonrad Röntgen kyllä taisi kuvailla vaimonsa hengiltä, ja kenkäkaupoissa oli kauan sitten läpivalaisulaitteita, jotta nähtiin, ettei lapselle ostettavissa kengissä ole liiaksi kasvunvaraa.

Onneksi tulenkäytöstä viisastuttiin. Nykyään on sairaalafyysikoita ja meillä kaikilla ammattilaisilla osaaminen näiden työvälineidemme kanssa. Ymmärretään, että kaikkea ja kaikkia ei pidäkään lähteä tutkimaan ja katsomaan. Riskit ja hyödyt tulee aina arvioida tarkasti.

Mitä sitten pitää, kannattaa ja on turvallista? Kuka osaa ja ymmärtää? Ammattilaisistamme sairaalafyysikolla on suurin osaaminen fysiikan ilmiöistä ja niiden vaikutuksista ihmiskehossa.

 

Isoveli valvoo vai onko se säteilynkäytön vastaava johtaja

Kuvantamisen diagnostiikkaa ja toimenpiteitä tehdään täällä hiljattain aloittaneessa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä yhdeksässä eri paikassa. Keskussairaalassa on kaksi toimipistettä, Lahdessa kaksi sekä toimipisteet Heinolassa, Asikkalassa, Sysmässä, Nastolassa, Iitissä, Orimattilassa ja Hollolassa.

Sairaalafyysikko toimii noiden kaikkien sekä sydäntoimenpidetoiminnan säteilynkäytön vastaavana johtajana. Virkanimikkeen mukaisesti hän johtaa, valvoo ja vastaa siitä, että säteilyä käytetään potilaiden tutkimisessa ja ammattilaisten toiminnassa turvallisesti ja asianmukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi keuhko- tai rannekuva otetaan ja läpivalaisutoimenpide tehdään juuri oikein toimivalla laitteella ja kohteeseen nähden oikealla säteilymäärällä. Ammattilaisen kannalta vastaava johtaja seuraa ja ohjaa säteilynkäytön osaamista, oikeaoppista toimintaa ja itselle sekä potilaille turvallisia menettelytapoja ja tekniikoita.

Nuoresta iästään huolimatta meidän vastaava johtajamme on kuin säteilynkäytön isoveli tai kaveri, jolle voi aina kilauttaa, kun tarvitsee apua, neuvoa tai muuten vain uskon vahvistusta.

Vastaava johtaja hoitaa yhteydenpidon valvoviin viranomaisiimme kuten esimerkiksi Säteilyturvakeskukseen ja Valviraan. Hänellä on taito loihtia tarvittavia seurantoja ja tilastoja sekä erityisen hyödyllinen, kiitettävä viranomaiskielitaito.

Hän pitää huolen siitä, että se, mikä ei näy eikä tunnu, on varmasti riittävän turvallista.

 

Joka paikan Pasi

Toimintaa hankitaan uusi, arvokas, mutta potilaiden tutkimisen kannalta ensiarvoisen tärkeä laite, vaan mikä laite, kysytään Pasilta. Potilaita tutkimuksiin lähettäviltä lääkäreiltä edellytetään jatkuvasti tietty määrä koulutusta, kysytään Pasilta. Laite on epäkunnossa tai sitä ei osata ihan vuoren varmasti käyttää, kysytään Pasilta. Kuvantamistutkimushuoneen seiniin tarvitaan lisälyijytysta, kuinka monta milliä, kysytään Pasilta.

Potilas on raskaana ja hänelle pitää ehdottomasti oman tilansa vuoksi tehdä röntgentutkimus. Vanhemmat haluavat tietää millaisen säteilyannoksen vauva saa, kysytään Pasilta. Kuinka paljon säteilyä saa yhdestä CT tutkimuksesta, kysytään Pasilta. Miten työskentelyn turvallisuus tutkimushuoneessa läpivalaisun aikana hoidetaan, kysytään Pasilta. Miten kehitetään magneettitutkimuksen ohjelmia siten, että tutkimusaika lyhenee, no kysytäänpä sitäkin Pasilta. Kysytään ja aina saa tieteeseen ja tietoon pohjautuvan, mutta käytännössä ymmärrettävän vastauksen.

Puku istuu ja tukka hyvin: Pasi väitteli Kuopiossa 26.9.2014 ja kirjan aiheena oli ”Novel EEG Electrode Set for Emergency Use”. Kuvassa selitän vastaväittäjä Raimo Sepposelle EEG-mittauksen periaatteita.

 

Mikä mies?

Sairaalamme ja siis hyvinvointiyhtymän kuvantamisdiagnostiikan ylifyysikkomme on Pasi Lepola. Sairaalassa toimii myös toinen ylifyysikko Antti Sohlberg. Hänen asiantuntija-aluettaan on isotooppitoiminta.

Fyysikot ovat jotenkin ihmeellisiä kummajaisia. He kulkevat suuressa viisaudessaan omissa ajatuksissaan, tukka sekaisin, hieman vanhanaikainen puku päällä, liian lyhyt kravatti kaulassa. Heille ei osaa oikein sanoa mitään, ei kysyä oikeilla termeillä eikä vastauksesta ainakaan ymmärrä mitään, jos ei satu olemaan toinen fyysikko. Niinhän sitä saattaisi ajatella.

Toiminnassamme on ollut sairaalafyysikkona moderneja, huippuosaavia naisia, tohtoreita, mukavia persoonia, perheen äitejä, judon Suomen mestari.

Pasi on fysiikan tohtori, siis juurikin huippuosaaja, helposti lähestyttävä, mukava työkaveri. Kaukana on hänestä pönötys tai hajamielisyys. Hänellä on kertomansa mukaan seitsemän vuoden synkkä humppamenneisyys. Kitara ja haitari soivat kuitenkin valoisasti.

Hän harrastaa valokuvausta ihan ammattimaisesti ja suurella intohimolla. Siitä harrastuksesta voimme kaikki nauttia lepolandianmajakka nettisivuilla. Savosta, Oulun kautta tänne muuttaneena Pelicansin matsien huippuhetketkin ovat hänen taltioimiaan. Silloin kannatus tosin on vähän kinkkinen kysymys, kun pelikaanit saavat vastaansa kärpät.

Leppoisa, kahden pikkutytön perheenisä. Ja samalla työlleen täysillä antautunut. Miten niin monensorttinen hyvä on samassa persoonassa edes mahdollinen? Kysytään Pasilta.

Vapaa-ajalla fyysikko lepuuttaa aivonystyröitään esimerkiksi tähtitaivaan alla. Kuva Pasi Lepola.


Päivitetty: 21.3.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *