Tupakoinnin vaikutus sikiöön ja raskauden kulkuun

Tupakka sisältää tuhansia kemiallisia yhdisteitä. Tärkeimpiä niistä ovat nikotiini ja hiilimonoksidi eli häkä. Yhdisteet vaikuttavat sikiöön siten, että niiden pitoisuudet ovat 15 % korkeampia sikiössä kuin äidissä. Nikotiini supistaa verisuonia, mikä heikentää kohdun, istukan ja sikiön hapensaantia. Häkä taas sitoutuu hemoglobiiniin muodostaen karboksihemoglobiinia, joka vähentää hapen kuljetusta sikiön kudoksiin. Näiden seurauksena istukka pyrkii laajenemaan hapen kuljetuksen turvaamiseksi. Etinen istukka (istukkakudosta kohdunsuun päällä) on tästä syystä 2.6 kertaa yleisempi tupakoitsijoilla kuin tupakoimattomilla. Tupakoivien äitien istukoissa esiintyy myös enemmän infarkteja.

Alkuraskaudessa tupakka heikentää alkiorakkulan uloimman solukerroksen erilaistumista ja häiritsee siten istukan kiinnittymistä, jonka seurauksena keskenmenoja on. Samasta syystä myös istukan ennenaikaisen irtoamisen riski kasvaa huomattavasti. Riski on 2,5-kertainen tupakoitsijoilla ja jopa viisinkertainen, jos molemmat vanhemmat tupakoivat. Istukan irtoamisista voitaisiin välttää 15-25 %, jos tupakointi lopetettaisiin alkuraskaudessa.

Tupakka voi tappaa sikiön

Tupakointi lisää myös syntymäkauden läheistä eli perinataalikuolleisuutta 1,5 kertaisesti ja noin viisi prosenttia kaikesta perinataalikuolevuudesta johtuu tupakasta. Istukan ennenaikainen irtoaminen ja etinen istukka selittävät tästä puolet. Lisäksi ennenaikainen lapsivedenmeno on tupakoivilla kolme kertaa yleisempää. Tupakoitsijoilla on pienentynyt askorbiinihappo ja kuparipitoisuus, joka johtaa kollageenien määrän ja laadun heikkenemiseen ja sitä kautta sikiökalvojen vetolujuus huononee. Tupakoitsijat ovat myös alttiimpia tulehduksille johtuen heikentyneestä immunologisesta vasteesta. Näistä johtuen ennenaikainen synnytys on kaksi kertaa yleisempää tupakoitsijoilla ja 15 % ennenaikaisista synnytyksistä katsotaan johtuvan tupakoinnista.

Raskausajan tupakointi voi hidastaa kasvua ja altistaa vakaville terveysongelmille

Tupakointi raskauden aikana altistaa sikiön kasvuhidastumalle. Tupakoitsijoiden vastasyntyneet ovat keskimäärin 200 grammaa kevyempiä kuin tupakoimattomien vastasyntyneet vauvat. Hapenpuutteen lisäksi tälle altistaa se, että monien aminohappojen ja muiden tärkeiden hivenaineiden kulku on heikentynyt istukan läpi. Erityisesti vartalonympäryksen ja lihaksiston kasvu hidastuu.

Tupakoivien vanhempien vastasyntyneet ovat myös keskimääräistä huonokuntoisempia syntyessään, joutuvat useammin teho-osastolle, saavat huonompia Apgar-pisteitä. Kätkytkuoleman riski on jopa viisinkertainen. Syyksi on epäilty tupakoinnin myrkyllistä vaikutusta sikiön keuhkoihin ja hengitysteiden hermotukseen. Lapset ovat alttiimpia hengitysinfektioille, ahtauttavalle keuhkoputken tulehdukselle ja astmalle. Myös oppimishäiriöitä ja ylivilkkautta on todettu lapsilla enemmän, jos äiti on tupakoinut raskauden aikana. Samoin ylipainoa ja kohonnutta verenpainetta esiintyy enemmän lapsilla, jotka ovat kohdussa altistuneet tupakalle. Poikalasten myöhempi hedelmällisyys on heikentynyt.

Tupakointi lisää laskimotukosten ja keuhkoveritulpan vaaraa, erityisesti keisarinleikkauksen yhteydessä. Leikkauksiin liittyen hengitysongelmien vaara on 2-6 -kertainen verrattuna tupakoimattomiin. Lisäksi tupakointi heikentää haavan paranemista ja altistaa infektiolle.

Tupakointi tulee lopettaa ajoissa

Jos tupakoinnin lopettaa alkuraskaudessa, ennenaikaisuuden, ennenaikaisen istukan irtoamisen ja etisen istukan vaara vähenee samaksi kuin tupakoimattomilla. Jos tupakoinnin lopettaa raskauden puoliväliin mennessä sikiön kasvu normaalistuu.

Päivitetty: 29.6.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *