Perussopimus

PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

1. LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §
Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, josta käytetään nimeä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Lahden kaupunki.

Kuntayhtymä on kaksikielinen.

2 §
Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti tarkoitettu erikoissairaanhoito ja ensihoito, sairaanhoitopiirille lainsäädännössä määrätyt muut tehtävät sekä

1. järjestää jäsenkuntien puolesta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukainen sosiaali- ja perusterveydenhuolto siltä osin kuin kunnat ovat siirtäneet Kuntalain 8 §:n mukaisen järjestämisvastuun kuntayhtymälle

2. järjestää jäsenkuntien puolesta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut (ympäristöterveydenhuollon toimiala) siltä osin kuin kunnat ovat siirtäneet Kuntalain 8 §:n mukaisen järjestämisvastuun kuntayhtymälle.

Yhtymä laatii alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Kunnat ja yhtymä sitoutuvat tukemaan palvelujärjestelmän tehostumista.

Yhtymä voi järjestää työterveyshuollon palveluja ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluja.

Yhtymä voi omistaa ja hallita palveluita tuottavia toimintayksiköitä ja lisäksi se voi hankkia palveluita muilta palvelujentuottajilta. Yhtymä voi hoitaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, hallita toimialaansa koskevia kehittämishankkeita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä ja säätiöissä, jotka toteuttavat yhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja.

3 §
Jäsenkunnat
Yhtymän jäsenkunnat ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä.

4 §
Jäsenkunnan ottaminen ja ero
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota yhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus yhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä.

5 §
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien oman pääoman ehtoisista pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa ja alentaa oman pääoman muuta erää vastaan. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymävaltuusto. Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin voidaan yhtymävaltuuston päätöksellä tarkistaa yhtymän perustamishankkeeseensa saaman valtionosuuden johdosta.

6 §
Jäsenkuntien osuudet varoihin ja vastuu veloista
Jäsenkunnan osuus yhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa toimialoittain. Yhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista.

2. LUKU
TOIMIELIMET

Valtuusto
7 §
Kokoonpano
Yhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto johon jäsenkuntien valtuustot valitsevat jäsenet seuraavasti:

Kunnan asukasluku edellisen vuoden alussa Edustajien määrä
8 000 tai vähemmän 2
8 001 – 25 000 3
25 001 – 50 000 4
50 001 tai enemmän 7

Yhtymävaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.

Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.

8 §
Äänivalta
Jäsenkuntien edustajilla on yhteensä kaksi sataa (200) ääntä. Äänimäärä jakautuu jäsenkuntien kesken edellisen hyväksytyn ja lainvoiman saavuttaneen tilinpäätöksen mukaisten peruspääoman pääomaosuuksien suhteessa. Kunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä ilmaistaan kokonaislukuna ja se jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.

Tullakseen hyväksytyksi päätös edellyttää, että sitä kannattaa yhtymävaltuustossa tämän asian käsittelyssä kokouksessa edustettuina olevista äänistä vähintään puolet ja vähintään kolmasosa asian käsittelyyn osallistuvista kunnista. Tässä tilanteessa kunnan kannaksi katsotaan kuntaa kokouksessa edustavien henkilöiden enemmistön kanta.

Käsitellessään erikoissairaanhoitoon liittyviä asioita, äänivaltaa on kaikilla jäsenkunnilla. Muiden palvelujen osalta äänivaltaa on vain niillä kunnilla, ketkä ovat siirtäneet ko. palvelutuotannon järjestämisvastuun kuntayhtymälle.

9 §
Päätösvaltaisuus
Käsitellessään erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja perusterveydenhuollon tai ympäristöterveydenhuollon asioita, yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) niistä jäsenkunnista, jotka ovat antaneet nämä palvelut yhtymän järjestettäväksi, on kokouksessa edustettuna ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) näiden kuntien yhteenlasketusta äänimäärästä.

10 §
Yhtymävaltuuston tehtävät
Yhtymävaltuuston tehtävät ja toimivalta määräytyvät kuntalain valtuustoa koskevien säännösten mukaan.
Yhtymävaltuusto
1 valitsee yhtymävaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
2 valitsee yhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi
3 valitsee tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi
4 valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. Tilintarkastajana voi olla henkilö tai yhteisö.
5 valitsee kielellisen vähemmistön lautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä valitsee yhden
jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
6 valitsee jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajat lauta- ja johtokuntiin, ellei johtokunnan osalta ole johtosäännössä tai muutoin toisin päätetty
7 päättää liikelaitosten ja osakeyhtiöiden perustamisesta yhtymän toimintojen hoitamiseen
8 hyväksyy tilinpäätöksen, päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille ja toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta
9 hyväksyy talousarvion ja – suunnitelman
10 valitsee yhtymän toimitusjohtajan
11 hyväksyy oman työjärjestyksensä
12 hyväksyy johtosäännöt ja tarkastussäännön
13 hyväksyy alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman.

Yhtymävaltuuston tehtävistä ja toiminnasta määrätään tarkemmin yhtymävaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä.

Menettelystä yhtymävaltuustossa ja kokouskutsusta määrätään yhtymävaltuuston työjärjestyksessä.

Asiat valmistelee, esittelee ja panee täytäntöön hallitus.

Yhtymävaltuustossa käsiteltäväksi tulevien jäsenkuntien kannalta merkittävien asioiden valmisteluun osallistuvat myös jäsenkunnat jäsenkuntien ja yhtymän keskenään sopimalla tavalla.

Yhtymähallitus
11 §
Kokoonpano, valinta ja toimikausi
Yhtymässä on yhtymävaltuuston valitsema hallitus, johon kuuluu seitsemän (7) jäsentä sekä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kolme (3) jäsenistä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimeää suurin omistajakunta. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

Kullakin yhtymähallituksen jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

12 §
Yhtymähallituksen tehtävät ja esittely
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty. Hallituksen tehtävänä on asiakaslähtöinen kuntarajoista riippumaton uudistaminen ja täytäntöönpano.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuusta vastaa yhtymän hallitus.

Sen lisäksi mitä kuntalaissa on säädetty, hallituksen tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset hallintosäännön mukaisesti. Yhtymän nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.

Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä. Hallituksen esittelijänä toimii yhtymän toimitusjohtaja poislukien yhtymän uudistamista ja siihen liittyviä toiminnallisia muutoksia koskevat asiat. Näissä asioissa esittelijänä toimii hallituksen valitsema määräaikainen muutosjohtaja siihen saakka, kunnes maakunnalliseen uudistukseen liittyvä muutosprosessi on toteutettu tai sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen uudistus on astunut voimaan.

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta
13 §
Kokoonpano, valinta ja toimikausi
Jokaisella kunnalla, joka on siirtänyt sosiaali- ja perusterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun kuntayhtymälle, on oikeus nimetä lautakuntaan yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. Lautakunnan jäsenet nimeää yhtymävaltuusto.

14 §
Lautakunnan tehtävät
Hallituksen alainen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta vastaa laissa määrätyistä yksilöasioista sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen liittyvistä kehittämisasioista sekä peruskuntien ja yhtymän palvelujen yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä palvelujen rajapinnassa.

Lautakunnan tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin
hallintosäännössä.

Lautakunta voi perustaa myös jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Tarkastuslautakunta
15 §
Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain säädöksiä ja yhtymän tarkastussäännön määräyksiä.

Muut toimielimet
16 §
Muut toimielimet
Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii kielellisen vähemmistön lautakunta, jonka tehtävänä on turvata laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Sen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymävaltuuston perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta, jonka tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymähallitus voi perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

3. LUKU
ORGANISAATIO, PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

17 §
Vastuualueet
Yhtymän palvelutuotannon organisaatio jakautuu vastuualueisiin sen mukaan kuin yhtymävaltuusto päättää.

18 §
Yhtymän johtaminen
Yhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa yhtymävaltuuston valitsema yhtymän toimitusjohtaja.

19 §
Muutosjohtaja
Yhtymän kehittämistoiminnasta ja uudelleenorganisoinnista vastaa hallituksen valitsema määräaikainen muutosjohtaja.
20 §
Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Toimitusjohtajan ja muutosjohtajan työskentelyn tukena erityisesti yhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa toimii jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva työvaliokunta. Tällä pyritään varmistamaan peruskuntien tehtävien yhteensovittaminen yhtymän palvelujen kanssa.
21 §
Palvelusopimukset
Palvelut ovat jäsenkuntien kesken perustasoltaan yhtäläiset ja ne laskutetaan yhtenäisillä suoritehinnoilla. Kunta voi halutessaan sopia yhtymän kanssa peruslaatua korkeammasta laatutasosta, jolloin myös kunnan 25 §:n mukainen maksuosuus vastaa syntyneitä lisäkustannuksia.

4. LUKU
SUUNNITTELU JA TALOUS

22 §
Talousarvio ja –suunnitelma, seuranta ja raportointi
Talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksytään yhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio perustuu jäsenkuntien kanssa tehtyihin palvelusopimuksiin.

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen yhtymän toiminnan tavoitteista ja rahoituksesta. Hallituksen hyväksyttyä ehdotuksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja – suunnitelmaksi tai sen muuttamiseksi se on lähetettävä viivytyksettä jäsenkunnille tiedoksi.

Toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon voidaan tehdä muutoksia. Muutokset on viipymättä vietävä yhtymävaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi kuukauden välein jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

23 §
Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Hallituksen hyväksymän tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja yhtymän toimitusjohtaja.

Yhtymävaltuuston on viimeistään toukokuussa:

1) käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;

2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta.

24 §
Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

5. LUKU
YHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS

25 §
Palvelusopimusten mukaiset maksut
Yhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuosuuksilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla.

Jäsenkunta maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut yhtenäisillä suoritehinnoilla. Jäsenkunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalain (201/94) mukainen kotipaikka jäsenkunnassa.

Yhteisten palveluiden kustannukset vyörytetään osaksi palvelujen suoritehintoja.

Jäsenkunta maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut kuitenkin siten, että erityisen suurten kustannusten tasaamiseksi sovelletaan kulloinkin voimassaolevia säännöksiä kustannusten tasausjärjestelmästä.

Palvelusopimuksiin perustuvien ennakkomaksujen perusteena ovat kunnan asukkaiden ennakoidut palvelujen käytöstä aiheutuvat suoritteet.

Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarvion hyväksymisen yhteydessä palvelusopimusten mukaiset palvelujen hinnoitteluperusteet ja siten talousarviovuonna yhtymän käytettävissä olevat tulot. Hallitus vahvistaa vuosittain käytössä olevat yhtymävaltuuston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti määräytyvät hinnat.

Yhtymän tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut sopimusten perusteella talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita.

Toiminnassa ja palvelutarpeessa tapahtuvien olennaisten muutosten johdosta palvelusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana molempien osapuolten hyväksymiä muutoksia. Jos palvelusopimuksen toteuttamisessa on nähtävissä, että on syntymässä merkittävää poikkeamaa hyväksyttyyn palvelusopimukseen nähden, on yhtymän järjestettävä jäsenkunnan kanssa viipymättä neuvottelu palvelusopimuksen mahdollisesta tarkistamisesta. Ensisijaisena tavoitteena on, että mahdolliset ylitykset ja alitukset voidaan tasata palvelusopimusvuoden aikana. Niistä asiakaspalveluista, jotka yhtymä on hankkinut muilta palveluiden tuottajilta, peritään palvelumaksuna palvelun tuottajalle maksetun korvauksen määrä lisättynä yhtymän niistä maksamilla sosiaalivakuutusmaksuilla, ottaen kuitenkin huomioon edellä mainittu hoitokustannusten tasaus.

Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen tai korvausinvestointeihin varautuminen edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymävaltuuston päätöksellä. Ennen kuin päätös tehdään toimenpiteen vaikutuksesta palvelusuoritteiden yksikköhintoihin, neuvotellaan jäsenkuntien kanssa palvelusopimusten teon yhteydessä.

26 §
Erityismaksuosuudet
Potilasvakuutuksesta johtuvat varainhoitovuoden menot ja ne yksittäisen potilaan hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet palvelumaksut, jotka ylittävät yhtymävaltuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän, katetaan jäsenkunnilta kannettavilla erityismaksuosuuksilla. Enimmäismäärässä otetaan huomioon sekä yhtymän omissa toimintayksiköissä annetusta että kuntayhtymän muille palveluiden tuottajille korvaamasta hoidosta aiheutuneet palvelumaksut.

Erityismaksuosuus määrätään jakamalla 1 momentissa tarkoitettu erityismaksuosuuksilla katettava määrä jäsenkuntien maksettavaksi niiden 31.12 asukaslukujen suhteessa.
Erityismaksuosuus peritään jäsenkunnilta kuukauden kuluessa tilinpäätöksen hyväksymisestä.
Siitä voidaan yhtymävaltuuston päätöksellä periä ennakoita.

27 §
Investointien pääomarahoitus
Yhtymän investoinnit voidaan yhtymävaltuuston päättämällä tavalla rahoittaa peruspääomaa korottamalla tai vieraalla pääomalla tai investointiavustuksella. Investointien pääomarahoitus eritellään toimialakohtaisesti.

Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.

28 §
Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto.

29 §
Maksuajat ja viivästyskorko
Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Palvelumaksut laskutetaan jäsenkunnilta jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa hallituksen päättämällä tavalla siten, että kunnalle jää vähintään 14 päivän maksuaika laskun saapumisesta. Yhtymän hallitus voi muuttaa erääntymisaikoja. Jäsenkunta voi vastaavasti halutessaan suorittaa palvelumaksujen ennakkomaksuja. Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja yhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain säännösten mukaisesti.

30 §
Alijäämän kattaminen /ylijäämän palauttaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, sopeutetaan toimintaa ja korotetaan hintoja siten, että alijäämä saadaan katettua seuraavan toimintavuoden aikana.

Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.

 

6. LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET

31 §
Kiinteistöt
Siltä osin kuin yhtymä ei toimi yhtymän omistamissa tiloissa, yhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat kunnilta, kuntien tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

32 §
Henkilöstön eläkevastuut
Yhtymän palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa 1.1.2017 alkaen työnantajana toimiva yhtymä.

Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta/kunnat.

33 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Yhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Yhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos
kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

34 §
Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa yhtymästä, suoritetaan jäsenkunnalle yhtymävaltuuston päätöksellä jäsenkuntaosuutta vastaava osuus varojen, velkojen ja muiden vastuiden erotuksesta (nettovarallisuudesta) tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa eroavan kunnan osuudella. Jos erotus on negatiivinen, on eroavan kunnan suoritettava yhtymälle jäsenosuuttaan vastaava osuus mainitusta erotuksesta tai osa siitä. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, sille suoritetaan kunnan osuus nettovarallisuudesta vain tämän toiminnan osalta.

6. LUKU
VOIMAANTULO

35 §
Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.7.2016 ja korvaa aiemman perussopimuksen. Siirtyvien järjestämisvastuiden osalta tämä perussopimus astuu voimaan 1.1.2017.

Koska yhtymän toimintaa, taloutta ja hallintoa uudistetaan merkittävällä tavalla, yhtymävaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan yhtymälle uuden hallituksen. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen toimikausi päättyy tällöin.

Yhtymän hallitus asettaa suoraan hallituksen alaisen toimintojen kehittämishankkeen, joka valmistelee 1.1.2017 tapahtuvan järjestämisvastuun siirron.

Ennen tämän perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sivu päivitetty: 28.9.2016