Myrskylässä toimii Ryhmäkoti Väinölä, jossa on koti 30 asukkaalle. Lisäksi tämä on Väiski-kollin koti. Työyhteisöömme kuuluu lähihoitajia, geronomi, sairaanhoitajia ja lähiesimies. Täällä työskentelee meidän lisäksi fysioterapeutti ja laitoshuoltaja. Päijät-Hämeen Ateriapalvelut valmistaa ruoan täällä paikan päällä. Kotihoidolla on rakennuksessa oma toimistohuoneensa.

Arki kuluu täällä rattoisasti yhdessä toimien. Säännöllisesti pidetään asukaspalavereita, joissa mietitään, mitä mukavaa voisi arjen keskellä keksiä. Jokaiselle päivälle touhutaan jotain isommassa porukassa viikko-ohjelman mukaan, mutta hoitajat tekevät mielellään kaikenlaista kivaa myös yhden tai kahden asukkaan kanssa aina kun saadaan sellaisia tilaisuuksia järjesteltyä. Ja tällä henkilökunnalla sujuu yhteistyö niin hyvin, että näitä tilaisuuksia saadaan järjestettyäkin usein.

Täällä pyritään siihen, että asukkaan elämä olisi kotoisaa eikä vaan kodinomaista eloa. Aamulla nukutaan niin pitkään kuin nukuttaa, toki varovaisesti herätellään ovea raottamalla, jos uni maistuu niin pitkään, että lounasaika alkaa lähestyä ja aamulääkkeet odottavat ottajaansa.

Yöllä on hyvä nukkua, kun yökkö valvoo unta mutta ei häiritse sitä turhilla huoneeseen kurkisteluilla ellei selkeää tarvetta ole tai erikseen sovittu, että yöllä herätellään. Olo on turvallinen, kun hänelle voi ”hyvän yön” – kierrolla illalla kertoa, että nyt pelottaa tai ahdistaa. Silloin jätetään ovi vähän rakoselleen, ettei uni häiriinny, jos se tuleekin yllättäen ja yökkö kurkkailee ovesta useamman kerran. Ja seuraavana päivänä taas ihan kuin muinakin päivinä, arkea eletään.

Asukkaat saavat ottaa ruokansa ja voidella leipänsä itse. Apua saa, jos sitä tarvitsee mutta sitä ei tyrkytetä. Pöydissä istutaan arkisin pienissä porukoissa, että juttuseuraa riittää jokaiselle. Toki saa istua sivummalla itsekseenkin, jos seura ei kiinnosta, mutta haluaa olla kuitenkin toisten parissa. Jos lounaalta jää ylimääräistä perunasosetta, hoitajat saattavat pyöräyttää asukkaiden kanssa tuoksuvat potturieskat iltapalalle odottelemaan. Sauna lämpiää silloin kun on saunojia ja mahdollisuus on käydä vaikka miesten tai naisten saunavuorolla yhdessä saunomassa ellei halua saunoa itsekseen hoitajan avustamana. Siihenkin on mahdollisuus, että saunaan mennään omaisen kanssa. Ja saunan jälkeen juodaan tietysti saunajuomat niin kuin entisessä kodissakin.

Tietysti meillä myös kuntoillaan, yhdessä käydään alakerran salilla tai poljetaan MotoMedillä, curling on tuttua ja erilaiset tasapainoharjoitukset. Kuukausittain kilpaillaan mölkkymestaruudesta ja siitä saa kiertopalkinnon lisäksi mainetta ja kunniaa. Tanssijalka vipattaa melko usein ja täällä on innokkaita laulajiakin, karaoke kaikaa säännöllisesti. Välillä pidetään yhteisiä tanssihetkiä päivätoimintaan osallistuvien kanssa ja se on mukavaa, sillä silloin tapaa myös talon ulkopuolelta tulevaa väkeä.

Vapaaehtoiset ovat aina tervetulleita vaikkapa ulkoilu- tai seurustelukaveriksi ja meillä käykin silloin tällöin väkeä kertomassa ja kuvia näyttämässä omilta maailmanmatkoiltaan. Yhdessä on sitten mukavaa muistella, jos sattuu joku tuttu paikka joltain reissulta kuvissa näkymään. Myös kaikenlaisia eläinkavereita käy poikkeamassa usein.

Curlingia päivähuoneessa, jalkojen vahvistusta käytävällä ja käsitreeniä pihalla.

 

Saisinko leipää, kiitos. Hupsista, Väiski ”rentoutuu”. Tassuterapeuttien tuijotuskisa.

 

Arjen keskellä otetaan välillä vähän hassutellen, mutta töitäkin tehden. Kevätkylvöt tehdään porukalla ja tietysti satoa odotellaan ja yhdessä käydään kasvit kastelemassa ja kasvua seuraamassa pihalla.

Tänä keväänä oli kova voimainponnistus, kun hoitajat keksivät ”jatkojalostaa” meillä jo olleita kansainvälisiä iltoja, joita pidettiin vanhainkodin aikaan. Väinölään tuli Pariisin Kevät. Kokonainen viikko pariisilaista tunnelmaa. Mukaan tempaukseen lähtivät hoitajat, asukkaat, keittiön väki, laitoshuoltajamme, vapaaehtoisia, ihan kaikki, jotka vaan innostuivat asiasta. Ja tulos oli upea, meillä kaikilla oli niin mukavaa ja ulkopuoliset kahvilailtapäivissä poikenneet totesivat, että tunnelma on todellakin kuin pariisilaiskatujen kahvilaan olisi tullut.

Asiaanhan tietysti kuuluu, että meistä henkilökunnasta ei juuri kukaan ole käynyt Pariisissa, vaan tietoa etsittiin yhdessä asukkaiden kanssa sieltä, mistä sitä löytyi; lehdistä, netistä, maassa matkustaneilta. Viikkoon kuului asukkaille mm. ranskalaista aamiaista, päivällisellä kukkoa viinissä ja tietysti ruuan kanssa oli mahdollista saada viiniä. Chanson soi Väinölässä koko viikon. Henkilökunta ja asukkaatkin pukeutuivat teeman mukaisesti. Kiirettä oli, mutta kenestäkään sitä ei näkynyt, kaikki panostivat täysin palkein, että viikko onnistuisi. Kahvilan kujan vieressä oli tietysti itseoikeutetusti Eiffel-torni, kierrätysajattelua käyttäen erään hoitajamme tekemä taideteos tyhjistä inkosuojalaatikoista.

Teemana Pariisin kevät.

Tällaista elämä on täällä Väinölässä, nyt kesähelteillä saimme lainaksi viikon ajaksi riksa-pyörän palvelutalo Huilista. Muutama hurjapää huuteli kyydissä istuessaan, että ”ihanaa, antaa mennä lujempaa”. Sillä pyörällä oli mukava huristella pitkin Myrskylän raittia, nyt vaan odotellaan, että jostain saataisiin sellainen ihan omaan käyttöön koko vuodeksi. Mutta kekseliästä porukkaa kun ollaan ja kun viisaat päät yhteen kopsautetaan, niin eiköhän sellainen jotenkin järjesty. Toivottavasti näette meitä säännöllisesti kurvailemassa jo ensi kesänä Myrskylän raitilla.

 

Päivitetty: 31.7.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *