Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän suurimman yksikön keskussairaalan asiakaslähtöisyys, korkea laatu ja lähipalveluna tuotettu hoito ovat alueen asukkaille etu. Hoito on valtakunnallisestikin eri mittarein mitattuna tunnustettua ja arvostettua.
Lähellä, omassa maakunnassa saatu palvelu koetaan joustavana ja turvallisena. Palaute potilaiden palvelukokemuksesta on lähes poikkeuksetta erinomainen tai hyvä. Saamme toki myös spontaania palautetta toiminnan kehittämistarpeista. Siihen suhtaudumme vakavasti ja pyrimme korjaamaan tunnistettuja epäkohtia. Haemme myös itse kehitysehdotuksia muun muassa kuulemalla asiakasraatiamme.

Keskussairaalassa henkilökunta on aktiivisesti ja edelläkävijän ottein kehittänyt muun muassa syövänhoitoa sekä uhkaavien sydän- ja aivoinfarktien hoitoa. Synnytykset toteutetaan korkeatasoisesti usean eri erikoisalan päivystäjien ja osaavan hoitohenkilöstön turvaamana. Synnytyskivun lievityksessä Päijät-Hämeen keskussairaala on valtakunnallisessa vertailussa aivan kärkisijoilla. Vastaavia positiivisia esimerkkejä voisi nostaa muiltakin erikoisaloilta, joita on yhteensä sairaalassamme edustettuna 40.

Keskussairaala, päivystys, synnyttäjät

Sairaalan perustoimintoja – päivystyksellinen hoito, vastaanottotoiminta, vuodeosastohoito, leikkaustoiminta,kuntouttava hoito, diagnostiset palvelut sekä tukipalvelut – kehitetään yhteistyössä kuntien oman sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Näitä palveluita ylläpidetään jatkossakin laaja-alaisesti henkilöstön innovatiivisuutta ja osaamista hyödyntäen alueen asukkaiden hyväksi.

Potilaalle sairaalan pitkäjänteinen kehitystyö näyttäytyy myös valtakunnallisesti arvioituna erittäin hyvänä hoitoon pääsynä. Viime vuonna lähetteiden käsittelyn viivettä tapahtui ainoastaan 0,5 %:ssa tapauksista. Kiireettömän hoidon hoitotakuuseen ei ylletty vain 0,6 %:lla potilaita. Kiireinen hoito pystyttiin tarjoamaan lähes aukottomasti valtakunnallisten suositusten mukaisesti.

Veronmaksajan näkökulmasta sairaala oli viimeisimmässä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamassa vertailussa keskussairaaloista kokonaistuottavuudessa ensimmäinen tai toinen hieman näkökulmasta riippuen. Kokonaisuutena terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Päijät-Hämeessä olivat vuonna 2014 kaikista maamme sairaanhoitopiireistä alhaisimmat.

Parhaillaan on menossa valtakunnallinen sairaalaverkoston tarkastelu. Tällä tavoitellaan erikoissairaanhoidon menojen parempaa hallintaa ja laadun sekä turvallisuuden takaamista riittävän osaamisen sekä toiminnan vuotuisen volyymin avulla. Tämä tarkastelu on tarpeellista valtakunnallista suunnittelua ja tulee johtamaan myös sairaalaverkon tiivistymiseen sekä joidenkin toimintojen, kuten leikkaustoiminnan, päättymiseen pienissä aluesairaaloissa. Päijät-Hämeen keskussairaalan osalta täytämme jo tällä hetkellä nämä laadulliset ja määrälliset arviointikriteerit kaikilta osin.

Keskussairaala, pääsisäänkäynti

Sairaalamme sijoittuminen suhteessa maamme väestön jakaumaan ja muihin sairaaloihin tekee jo itsessään sairaalamme olemassaolon välttämättömäksi ja kaikin puolin järkeväksi niin nyt kuin tulevaisuudessa. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden omien jäsenkuntien väestönkasvu tullee olemaan noin 175.000 asukkaan luokkaa tulevan kymmenen vuoden aikana, joten niillä ei ole tässäkään mielessä mahdollisuutta tarjota päivystyksellistä erikoissairaanhoitoa Päijät-Hämeen kuntien asukkaille.

Itse olen saanut aloittaa tehtävässäni erikoissairaanhoidon johtajana tämän vuoden alussa. Lyhyt kokemukseni keskussairaalasta, kuntayhtymästä sekä Lahden seutukunnasta on ollut myönteisempi kuin mitä osasin odottaa. Haluan osaltani olla turvaamassa keskussairaalan sinänsä faktojen pohjalta itsestään selvää asemaa laaja-alaisen ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalana. Samalla jatkan keskussairaalan ja yhtymän kehittämistä paitsi korkeatasoisen erikoissairaanhoidon tuottajana myös laaja-alaisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistäjänä jokaisen päijäthämäläisen asukkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kirjoitus on julkaistu myös Etelä-Suomen Sanomien Vierailija-palstalla 29.2.2016.

Päivitetty: 23.2.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *