Lastensuojelun jälkihuolto ja SOS-lapsikylä
Jälkihuolto on osa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lapsiperhepalveluita ja lastensuojelua. Jälkihuolto vastaa täysi-ikäisten jälkihuollossa olevien nuorten tuen tarpeisiin. Jälkihuollon tiimi koostuu viidestä sosiaalityöntekijästä, kolmesta sosiaaliohjaajasta ja kahdesta jälkihuoltotyöntekijästä. Oikeus jälkihuoltoon syntyy, kun lapsi on sijoitettu yli kuudeksi kuukaudeksi kodin ulkopuolelle lastensuojelun avohuollon tukitoimena tai jos lapsi on otettu huostaan. Vuonna 2020 jälkihuollon ikäraja nostettiin 21 vuodesta 25 vuoteen. Lakimuutoksen taustalla on huomio siitä, että jälkihuollossa olevien nuorten tarpeisiin ja haasteisiin ei ole kyetty vastaamaan 21 ikävuoteen mennessä.

Hyvinvointiyhtymän jälkihuollon osana on aloittanut vuoden 2020 lopulla kaksi SOS-Lapsikylän nuorisokumppania. Kyseessä on Danske Bankin rahoittama noin kahden vuoden projekti. SOS-Lapsikylän nuorisokumppanuus tuo jälkihuoltoiän nousun myötä tarvittavaa lisäresurssia jälkihuoltoon. Nuorisokumppanuus hankkeen tavoitteena on myös luoda lisätietoa ja kehittää hyvinvointiyhtymän jälkihuoltopalvelua. Lisäresurssi ja työmenetelmien kehittäminen ovat tarpeellisia nyt ja tulevaisuudessa.

Nuorten verkostot ja lähipiiri
Jälkihuollossa olevien nuorten elämänhistoriat ovat hyvin moninaisia ja usealla nuorella on traumoja. Nuorten elämäntilanteisiin ja haasteisiin vastataan jälkihuollon kautta monin erilaisin tavoin. Jälkihuoltotyö ei ole vain yhteistyötä nuoren kanssa. Tärkeinä toimijoina nuoren elämässä on lähipiiri, joka voi koostua biologisista vanhemmista, sijaisvanhemmista, sukulaisista tai vaikkapa puolisosta. Lisäksi terveydenhuolto, tukihenkilöt tai kolmannen sektorin toimijat voivat olla tärkeä osa nuorten verkostoa. Toisinaan nuoren tukiverkosto on hyvin kapea ja koostuu pelkästä palveluverkostosta.

Yhteistyö jälkihuollossa olevien nuorten kanssa on suhdeperustaista. Hyvän ja toimivan suhteen pohjana on luottamus, joka on edellytys kaikelle tulokselliselle työskentelylle. Jälkihuollossa olevien nuorten kohdalla luottamuksen luominen voi vaatia tavallista enemmän aikaa ja työtä. Luottamuksen ja hyvän suhteen syntyminen tapahtuu usein intensiivisen rinnalla kulkemisen, kuuntelemisen ja nuoren kohtaamisen kautta. Jälkihuollossa nuoret voivat saada tukea jopa useamman kerran viikossa, heidän tarpeidensa mukaan. Tiiviimmän tuen tarve korostuu esimerkiksi nuoren muuttaessa ensimmäiseen omaan asuntoon. Jälkihuollon työntekijän rooli voi olla nuoren elämässä hyvin merkittävä. Haasteen tähän tuo usein viranomaisena toimimisen ja rinnallakulkijan roolien kanssa tasapainoilu. Nuorisokumppaneilla rinnallakulkijuus on helpompaa, koska he eivät ole viranomaisasemassa.

Työskentelyn tavoitteet muovautuvat aina nuoren lähtökohdista. Tavoitteena on, että nuori löytää keinoja ja valmiuksia pärjätä elämässä itsenäisesti ja hallita arkeaan. Jälkihuollossa olevien nuorten tuen tarve on usein suuri. Monella on haasteina päihde- ja mielenterveysongelmia. Jälkihuollossa olevien nuorten kanssa työskentely on myös surullisesti aitiopaikka tarkastella Päijät-Hämeen ja Lahden päihdeongelmaa, joka on ylittänyt valtakunnallisen uutiskynnyksen useamman kerran. Vastapainona toimivat kuitenkin ne nuoret, joiden elämä menee nuoren suunnitelman mukaan eteenpäin – koulu etenee ja oman elämän taidot karttuvat. Heillä itsenäinen elämä on useimmiten hallittua.

Haasteina päihteet ja mielenterveysongelmat
Haastavaa jälkihuollossa on, että jälkihuoltoon siirtyvien nuorten ongelmien määrät ja vakavuus näyttävät kasvavan. Päihde- ja mielenterveysongelmat nivoutuvat yhdeksi vyyhdiksi ja nuoren suhtautuminen yhteiskuntaan sekä ympärillä oleviin ihmisiin voi olla vähättelevä, aggressiivinen tai manipuloiva. Jälkihuollon työskentelyn kannalta on äärimmäisen haastavaa, kun jälkihuoltoon siirtyy lisääntyvä määrä nuoria, jotka ovat joutuneet kohtaamaan läpi elämänsä traumatisoivia ja toimintakykyä heikentäviä asioita. Valitettavasti joidenkin jälkihuoltoon siirtyvien nuorten kohdalla tilanne on sellainen, että nuoren haasteisiin ei ole onnistuttu vastaamaan erilaisista palveluista tai huostaanotosta huolimatta.

Jälkihuollon, terveydenhuollon sekä muiden viranomaisten mahdollisuudet tukea 18-vuotta täyttänyttä jälkihuollossa olevaa nuorta on rajalliset, jos nuorella ei ole uskoa tulevaisuuteensa ja yhteiskuntaan. Usean asian ollessa yhtä aikaa solmussa voi nuori kokea olevansa voimaton viemään omia asioita eteenpäin. Aiemmin mainittu luottamuksen syntyminen nuoren ja työntekijän välille onkin usein ainoa keino, jolla nuoren syrjäytymisen kierrettä voidaan katkaista. Jälkihuollon työntekijät ja nuorisokumppanit tukevat, että nuori saa asioita, yksi kerrallaan eteenpäin ja valmiuksia edetä elämässään. Nuorten kohdalla asioiden hoitamisen ja tapaamisten joustava suunnittelu on välttämätöntä.

Vanhemmuus
Jälkihuoltoiän noustua yhä useammin jälkihuollon asiakkaana olevat nuoret tulevat vanhemmaksi. Näin jälkihuoltotyöhön tulee yhä enemmän osaksi vanhemmuustyöskentely. Lapsuuden ja nykypäivän traumojen kanssa painivat jälkihuollossa olevat nuoret ovat merkittävässä elämäntilanteessa, kun oma vanhemmuus tulee ajankohtaiseksi. Nuoret saattavat tarvita paljon tukea omassa vanhemmuudessaan. Jälkihuollon työntekijät ja nuorisokumppanit voivat olla nuoren tukena ja apuna vanhemmuuden vahvistamisessa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Samalla toteutetaan ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka parhaimmillaan estää ylisukupolvista lastensuojeluasiakkuutta.

Lakiehdotukset lausuntokierroksella
Tällä hetkellä lastensuojelulain muutosehdotukset ovat lausuntokierroksella. Muutoksella tavoitellaan esimerkiksi jälkihuollossa olevien nuorten laadukkaampaa tukea ja palveluita yli viranomaisrajojen. Lakiehdotusten taustalla on tunnistettu ne haasteet ja laaja palveluiden tarve, joita nykyisten jälkihuollossa olevien nuorten kanssa työskennellessä kohdataan. Lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan aikanaan ja tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia. Työtä nuorten kanssa tehdään kuitenkin päivittäin ja toisinaan koetaan isoja onnistumisia sekä eteenpäin menemistä. Ajan myötä usean nuoren elämä tasoittuu ja löytää uomansa. Riittävän laadukkaalla työllä voidaan katkaista ylisukupolvisuutta ja saada aikaan mahdollisimman mielekästä sekä kestävää elämää, niin nuoren kuin yhteiskunnan kannalta. Nuoret tarvitsevat tätä mahdollisuutta.

Kirjoittajat ovat yhtymän jälkihuollon sosiaalityöntekijä Rasmus Hujanen ja SOS-lapsikylän Suvi Kasurinen.

 

Päivitetty: 1.9.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *