Reilu vuosi sitten Kiinan Wuhan-kaupungissa oli potilaita, joilla oli hankala ja erikoinen viruksen aiheuttama keuhkokuume. Uudenvuoden alla tieto levisi maailmalle. Pian uusi virus oli tunnistettu. Tammi-helmikuussa arvioitiin, onko viruksella ominaisuuksia, joita tarvitaan aiheuttamaan laaja epidemia tai maailmaa koskettava pandemia. Kyllä sillä oli.

Viruksen leviäminen Suomeen ei olisi ollut estettävissä millään kohtuullisilla toimilla. Suomeen virus tuli etenkin alppimaisemissa vietettyjen hiihtolomien kylkiäisenä. Olisipa tuo tullut muutoinkin. Keväällä Suomi eli poikkeusolojen aikaa, ja kohtaamiset vähenivät hyvin vähiin. Tällä ja muillakaan viruksilla tai bakteereilla ei ollut tarttumapintaa, joten selvisimme koronasta ja monesta muustakin infektiosta vähin vaurioin. Siitä alkaen olemme eläneet rokotusta odottaessa.

Useilla viruksilla ja myös koronaviruksilla on taipumus päästä tarttumaan paremmin syksyllä ja talvella kuin muulloin. Sama ominaisuus näyttää olevan tällä uudella koronaviruksella. Siksikin kesä meni rauhallisesti, ja meidän alueella päästiin aika helpolla pitkälle syksyynkin.

Marraskuun puolivälissä tapausmäärät nousivat ripeästi Päijät-Hämeessä. Kun potilas saa oireita, menee siitä vaihtelevasti aikaa testiin hakeutumiseen. Sitten menee jokunen vuorokausi tulosta odottaessa. Lopulta onkin jo kulunut kaksi viikkoa altistumisesta positiiviseen vastaukseen. Takautuvasti voimme kuitenkin arvioida, milloin alueemme leviämisvaiheeseen johtanut tilanne alkoi.

Koronajäljittäjät kirjaavat järjestelmään oireiden alkamisajat. Kun niistä otetaan pois 4-7 vrk, mikä on tämän virustaudin tavanomainen itämisaika tartunnasta oireisiin, päästään isänpäivän viikonloppuun. Tuolloin meillä oli kontakteja tavanomaista enemmän, ja varmastikin moni sai vieraita toisista maakunnista. Sillä tavoin meidän tuleekin muistaa läheisiämme. Tässä tapauksessa virus osasi vaan käyttää sen hyödykseen.

Meidän lähialueista mikään ei ole kovin hyvässä koronatilanteessa. On luultavaa, että joudumme olemaan hyvin varuillamme viruksen kanssa koko talven. En odottaisi talven aikana kovin merkittäviä liennytyksiä rajoituksiin, ovatpa ne sitten suosituksia tai ehkä viranomaisten määräyksiä.

Koronarokotteiden kehittäminen on lyönyt kaikki aiemmat ennätykset monin verroin. Rokotukset alkavat heti joulun jälkeen, ja lähikuukausina Suomessa on jo useita rokotteita käytössä. Kesään mennessä niin suuri osa kansasta on rokotettu, että se painaa epidemiaa alas. Rokotteet ovat olleet laajoissa tutkimuksissa sekä tehokkaita että turvallisia, ja joka päivä niistä kertyy lisätietoa. Tietenkin on avoimia kysymyksiä, kuten se, kuinka pitkä suojateho rokotteella saadaan. Olisiko kesän jälkeen tilanne, että moni asia voisi palata lähelle sitä vanhaa normaalia?

Tämä talvi on elettävä vähin kontaktein ja turvavälein — myös muut ohjeet ovat siksi, että saamme pidettyä epidemian kurissa ja elämän mahdollisimman normaalina. Eipä tämä ehkä ole mukava jakso, mutta ainutlaatuinen kokemus kuitenkin.

Samalla, kun toivotan joulun rauhaa, palaan vielä isänpäivän esimerkkiin: viettäkäämme joulua ja uuttavuotta samalla lähipiirillä, jonka kanssa kohtaamme myös muulloin.

Päivitetty: 22.12.2020