Näin sanottiin kätilövalassa vuodelta 1879. Toista sataa vuotta vanha vala osuu edelleen monella tavalla suomalaisen kätilön työhön. Edelleen hoidamme synnytykset ja synnyttäjät tasa-arvoisesti vuorokauden aikaan katsomatta markkinatalouden vallitsevista voimista huolimatta. Julkisen sektorin rahoitus on toistaiseksi mahdollistanut kaikille saman hoidon ja kivunlievityksen riippumatta synnyttäjän henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteesta.

Työn kuva on kuitenkin monin kohdin muuttunut. Koneet ja teknologia ovat uudistaneet alaa niin hyvässä kuin pahassa. Nykyaikainen kirjanpito vaatii ison osan työajasta. Totuuden mukaan nopean synnyttäjän vastasyntynyttä tehdään tietokoneella monin verroin kauemmin kuin mitä äiti ponnistaa. Ja vasta kun ohjelma on lapsen maailmaan pusertanut, voidaan hänelle tilata tutkimuksia tai kirjata hoitoa.

Olen tässä suhteessa kyllä kateellinen menneisyyden kollegoille. Silloin keskityttiin täysillä pääasiaan. Sitä paitsi on aivan mahtavaa voida tutkia vanhoja synnytyspäiväkirjoja, joista synnytyksen kulku on helposti edelleen tulkittavissa. Todennäköisesti kukaan ei pysty sadan vuoden päästä tutkimaan meidän hoitamiamme.

Kätilön synnytyspäiväkirjanpito vuodelta 1904.
Kätilön synnytyspäiväkirjanpito vuodelta 1904.

Menneeseen on kiva kurkistella, mutta kyllä tulevaisuuskin mietityttää

Ennen kätilöt haettiin tai he matkustivat synnyttäjän kotiin, jolloin etäisyydet saattoivat muodostua yksilöille merkityksellisiksi. Yläkuvan Elsa Engman, sairaanhoitaja, kätilö ja terveyssisar, toimi 1930-luvulla Petsamossa. Hän sai monien työvuosien jälkeen avukseen poron, sillä hänen työmatkansa olivat välillä useita kymmeniä kilometrejä. Silloin liikkui kätilö, nykyisin liikkuu synnyttäjä. Miten tulevaisuudessa?

Julkisen sektorin kestävyysvaje, SOTE-suunnitelmat, yhtiöittäminen ja tuotantotehokkuus koskettavat kaikki terveydenhuoltoa. Tuntuu, että nykyinen asuminen syrjäseudulla alkaa muistuttaa historiaa, ainakin palvelujen suhteen.

Kun tietää miten yllättäen voi synnytys käynnistyä ja sen, miten monta mutkaa voi tulla matkaan, kun syntymää ryhdytään keinotekoisesti käynnistämään, alkaa tuleva mietityttämään. Minä toivon, että myös tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus napisematta odottaa syntymän oikeaa aikaa.

1.    Tänä vuonna vietämme suomalaisen kätilökoulutuksen 200-vuotisjuhlaa
2.    Kansainvälistä kätilöpäivää juhlitaan 5.5.

Kuvien lähteet:
Päiväkirja: Hämeenlinnan maakunta-arkisto.
Elsa Engman kiertomatkalla Petsamon kylässä 1939. Hoitotyön koulutuksen museo, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tukholmankatu 10, Helsinki

Päivitetty: 6.6.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *