Tuohon kokoukseen oli sidottuna 40–50 lääkäriä.

Puolentoista tunnin kohdalla sanoin ääneen:
”Ei tässä ole mitään järkeä. Lääkärit puhuvat asioista, joissa ekonomi olisi paras asiantuntija ja asiakaskokemusta katsotaan haittailmoituksilla. Miksi me emme ottaisi mallia yritysmaailmasta ja käytettäisi apuna niitä, joiden ydinosaamista tämä on? Parasta olisi varmaan tehdä terveydenhuoltoa yhdessä yritysten kanssa, otettaisiin molemmista parhaat puolet; se mitä me julkisesti tehdään, mutta yrityselämän vivahteilla”.

Minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta yhteistyrityksistä. Olin ajatellut olevani niin sanottu kunnanlääkäri, mutta minulla on yrittäjäperheen tausta. Tuo lausahdukseni sai aikaan hiljaisuuden ja pitkät katseet. Minua hävetti. Tämä jäi kuitenkin mieleeni ja palasin siihen ajoittain.

Olen Lapista, missä elämän ”boogie” on erilainen. Olen työskennellyt etelässä, idässä ja lännessä, perusterveydenhuollossa kaikilla osa-alueilla niin kunnalla kuin ulkoistetuillakin asemilla – ja tietenkin erikoissairaanhoidossa. Olen tehnyt jo nuoresta alkaen asiakaspalvelutyötä. Terveydenhuollossa jäin aina ihmettelemään sitä, ettei oikeastaan asiakasta huomioitu, tehtiin vain välttämätön. Turhauduin myös päivän rakenteeseen usein ja eriammattiryhmien välisiin raja-aitoihin. Näin joka puolella jonkinlaista hukkaa.

Visio yhteistyön tehokkuudesta, yhteistyön hauskuudesta ja hyödystä, minkä potilasasiakkaat saisivat, näyttäytyi mielessäni merkittävänä. Ymmärsin, että jos haluan vaikuttaa terveydenhuollon palveluihin – esimerkiksi hoitoon pääsyyn ja asiakaskokemukseen – pitäisi minun hakea kokemusta ja näkemystä jokaiselta saralta. Lapista käsin seurailin Päijät-Hämeen rohkeita terveydenhuollon ratkaisuja. Alkoi näyttää todellisuudelta, että täällä tehdään oikeasti jotain niin suurta, joka viitoittaa terveydenhuollon tulevaisuutta.

Tuolloin Harjun terveyttä ei vielä ollut, mutta idea toiminnasta ja toiminnan periaatteista oli. Niissä kaikui halu tehdä terveydenhuoltoa kuntalaisille, potilasasiakkaille. Siis niille, jotka palveluita tarvitsevat. Ei organisaatiolle itselleen tai työntekijöille, vaan aidosti asiakkaille. Tähdäten terveyteen saatavuudella, laadulla, työntekijöiden hyvinvointi huomioiden, mutta silti kustannustehokkaasti.

Tämä oli juuri sellaista, mitä olin mielessäni pyöritellyt ja miettinyt. Tämä oli jotain, missä halusin olla mukana rakentamassa taloudellisesti kestävämpää tulevaisuuden terveydenhuoltoa, jossa ollaan potilasasiakkaita varten. Kaiken lisäksi tarkoitus oli tehdä johtamistyötä tietoon perustuen, tiedon keruun laajuuteen, jollaista en ollut terveydenhuollossa nähnyt. Tämä oli jotain, mihin voisin kuvitella hyppääväni mukaan.

Niin pakattiin muuttoauto.

Päijät-Hämeen terveydenhuollon vaikuttajat ovat olleet rohkeita. He asettivat kuntalaisten edun politiikan edelle. Uskalsivat lähteä muuttamaan maailmaa.

Tehtiin sopimus yhteisyrityksestä kunnianhimoisilla tavoitteilla. Kaksi organisaatioita yhdistyi, kaksi työelämän kulttuuria yhdistyi, muutettiin toimintatapa organisaatiolähtöisestä asiakkaan arvoa korostavaksi, muutettiin fyysisesti toimitiloja.

Osa työntekijöistä muutti useita kilometrejä, toiset toiseen kerrokseen. Työntekijöillä muuttui työtapa, esihenkilö vaihtui, työmatka muuttui fyysisen muuton myötä ja henkilöstöhallinnon järjestelmätkin muuttuivat organisaatiomuutoksen mukana.

Olen erittäin ylpeä meidän Harjun terveyden henkilökunnasta. He ovat motivoituneita ja ymmärtävät muutoksen tarpeen ja tavoitteen. He pystyvät toistuvasti huomioimaan asiakkaiden tarpeet ja saavuttavat loistavia asiakaskokemuksen arvioita. He tekevät laadukasta työtä potilasasiakkaiden terveyden eteen, tiimeissä moniammatillisesti.

Tästä on hyvä jatkaa.

Päivitetty: 23.8.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *