Lasten ja nuorten ruokailut ovat tärkeitä muun muassa lähiruoan, luomuruoan ja kasvisten syönnin lisäämiseksi. Siten kouluruokailun ilmastoteoilla on iso vaikutus.

Nuorille maapallon suojelu, kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ovat tärkeitä. Ihmisen toiminnan ilmastovaikutuksista 25–30 % liittyy ruokaan. Siksi ilmastovaikutusten vähentäminen on tärkeää. Ruokailuissa voimme siirtyä suosimaan ilmastoa vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja eli ilmastoviisasta ruokaa.

Nuoret korostavat tietoisten ruokavalintojen tekemistä kestävän kehityksen ja terveemmän ruoan puolesta ympäristön vuoksi. Ruoan terveellisyyteen vaikuttavat myös ruoan prosessointi, kuljetukset, ilmansaasteet, meri- ja järvivesien puhtaus sekä maaperän köyhtyminen äärimmäisissä olosuhteissa. Terveyttä edistävä ruoka ennaltaehkäisee kaikkialla maailmassa yleisimpiä sairauksia ja monia elintapasairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta, ylipainoa ja syöpiä.

Kouluruoka tukee kestävää ruokamurrosta lisäämällä tietoisuutta ilmastoviisaasta ruoasta ja tutustuttamalla lapsia uusiin makuihin ja raaka-aineisiin. Kouluruoka voi siis muuttaa ruokakulttuuria ja syömisen tapoja, jolla on vaikutuksia läpi elämän. Koulu- ja opiskelijaruoalla on myös tärkeä pedagoginen tehtävä. Yhdessä ruokailu kannustaa lapsia ja nuoria kohti ilmastoystävällisiä ratkaisuja, lisää ymmärrystä ruoan ympäristövaikutuksista ja vaikuttaa käsityksiin maittavasta ja ravitsevasta ruoasta. Kannusta siis lapsia ja nuoria syömään kouluruokaa! Kuvassa ehdotus ilmastoystävällisestä ruokalistasta.

Ravitsemussuositukset ja lautasmallit auttavat terveellisen ruoan valinnoissa niin kotona kuin koulussa ja työpaikoilla. Hyvä ruoka on myös maistuvaa ja houkuttelevaa. Hyvässä ruokavaliossa energia ja kulutus ovat tasapainossa, ateriavälit ovat riittävät ja lautasmallia hyödynnetään tasapainoisen aterian koostamiseen. Hyvässä ruokavaliossa on riittävästi ravintoaineita ja tehdään arjen hyviä valintoja.

Lautasmalli on hyvä apu, kun mietit, miten terveellinen ateria kannattaa koostaa. Kerää lautaselle puolet kasviksia ja vihanneksia. Neljäsosan lautasesta voi täyttää hiilihydraateilla, kuten riisillä, pastalla tai perunalla. Viimeinen neljäsosa on jää kalalle, lihalle tai kasvisproteiinille. Hyviä kasvisproteiinin lähteitä ovat esimerkiksi pavut, linssit ja soija. Kun lisäksi syöt palan täysjyväleipää ja juot lasin maitoa, alkaa terveellinen ateria olla koossa.

Jaksamiseesi vaikuttaa merkittävästi se, kuinka usein syöt. Ruokailujen välejä ei kannata venyttää liian pitkiksi, etteivät huono olo ja väsymys pääse yllättämään. Päivän mittaan on hyvä syödä noin 3–4 tunnin välein.

Ruoka on aihe, joka herättää paljon tunteita. Henkilökohtainen arvomaailma määrittelee joskus ruokaan liittyviä valintoja. Joillekin on tärkeää syödä luomuruokaa tai lähiruokaa. Toiset taas ovat suosivat kasvisruokavaliota tai ovat vegaaneja.

Ruokaan ja syömiseen olisi hyvä löytää riittävän rento suhtautuminen. Kun arjessa syö terveellisesti, voi välillä myös hyvällä omalla tunnolla herkutella. Syömisen pitäisi olla mukava ja miellyttävä asia, eikä herättää ahdistusta. Joskus ruoka voi muuttua todelliseksi ongelmaksi ja silloin puhutaan syömishäiriöstä.

Ruoka on voimakkaasti myös kulttuurinen asia ja eri kulttuureissa on erilaisia ruokailuun liittyviä tapoja ja käsityksiä. Toisten arvomaailmaa ruuan suhteen on syytä kunnioittaa. Omalla kohdalla tulee huolehtia siitä, että ruokavalio sisältää kaikkia tarvittavia ravintoaineita, vaikka jotain ruoka-aineita haluaa syystä tai toisesta välttää.

Huom! Kansainvälisen nuorison päivän (12.8.) teemana oli tänä vuonna ruoka ja terveempi maapallo, johon tähdätään uudistamalla ruoantuotantoa ja ruokajärjestelmää niin, että maapallo voi hyvin ja kasvava maapallon väestö saa ruokaa.

Kuvan lähde: Kouluruoka 2030 – Näin ilmastovaikutukset puolitetaan.

Kouluruokaa 2030

Päivitetty: 16.8.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *