Sotekeskushankkeen hankejohtaja Ismo Rautiainen ja hallintoylihoitaja, sotekeskushankkeen projektipäällikkö Pertti Sopanen ovat tyytyväisiä henkilöstöä osallistaneen verkkoaivoriihen tuloksiin ­– niistä on havaittavissa henkilöstön kehittämishalukkuus sekä motivaatio ja odotukset muutokselle.

Henkilöstön ääni kuuluu valmistelussa

Hykyläiset saivat maalis–huhtikuun taitteessa jakaa ajatuksia ja asiantuntemustaan tulevaisuuden sotekeskusta valmistelevassa verkkoaivoriihessä. Henkilöstön asiantuntemus ja kokemus kentältä on korvaamattoman arvokas työkalu mittavassa muutosprosessissa ja yhteisyrityksen valmistelussa.

– Muutoksen onnistumisen edellytys on se, että on löytynyt yhteinen tekemisen sävel. Henkilökunta on ollut mukana muutoksen läpiviennissä, heidät on saatu aktivoitua. On löydetty oikeita henkilöitä, muutosagentteja, viemään viestiä kentälle ja saatu sitä kautta positiivista kaikua. On mietitty asiakkaan saamaa hyötyä ja polkua, miten asiakas kulkee palvelusta toiseen sujuvasti.

Asiakkaan näkökulmasta aivoriihessä nousi lisäksi esiin henkilöstön halu panostaa hoidon tarpeen arviointiin ja muun muassa mahdollistaa asiakkaalle nopea kontakti mieluiten tutun tiimin kanssa. Digipalvelut tulisi osallistujien mielestä keskittää asiakkaan näkökulmasta selkeästi yhteen kanavaan.

Myös hoitoon oton kriteerien ja toimintatapojen riittävä yhtenäistäminen maakunnan sisällä nähtiin tärkeäksi. Henkilöstön verkkoaivoriihessä ehdottamissa toimissa sote-keskuksen tavoitteiden saavuttamiseksi oli sekä hyvin konkreettisia ehdotuksia että laaja-alaisempiakin ideoita, mikä osoittaa, että aihetta on lähestytty selvästi monesta näkökulmasta ja kehityskärki edellä.

Onnistuminen on sitä, että näkee, miten omat ihmiset saavat asioita aikaiseksi. Ja se, että saa toivottuja muutoksia aikaan. Lopullinen onnistuminen tulee siitä, että ihmisten palvelut paranevat. Odotan rohkeita uudistuksia.

Tulevaisuuden yhteisyrityksen toiminnan kannalta tärkeiksi elementeiksi nousivat työssä viihtyminen, etujen säilyminen ennallaan sekä henkilöstön resursoiminen suhteessa potilasmäärään. Myös hoidon laatuun, saatavuuteen ja tehokkuuteen, osaavaan esimiestyöhön sekä osaamisen kehittämiseen toivottiin kiinnitettävän huomiota uudessa työpaikassa.

Hankkeiden vastaavat Ismo Rautiainen ja Pertti Sopanen allekirjoittavat hyvän yhteishengen merkityksen muutosprosessin onnistumisen kannalta.

– Rakentava, toimiva työyhteisö, yleinen positiivinen henki tekemisessä – ne antavat voimavaraa tehdä työtä raskaampienkin asiakkaiden kanssa. Ja huumori. Kun prosessit ovat sujuvia ja kunnossa, ja työn tekeminen on jouhevaa – silloin voi kokea onnistuneensa, Sopanen tiivistää.

– Tulevaisuus asettaa haasteita johdolle, henkilöstölle ja muutokselle. Luotan siihen, että jos on uudistumistahtoa ja kykyä, niin on mahdollista kohdistaa voimavaroja uudelleen. Voimme löytää vaihtoehtoja. Olemme ryhtyneet tuumasta toimeen varhaisessa vaiheessa. Kun on uskallusta ja tehdään yhdessä muutoksia, niin silloin onnistutaan.

Muutos myös mietityttää

Henkilöstöä on askarruttanut, miten monet muutokset hoituvat käytännössä. Rautiainen kertoo, että kevään ja syksyn aikana työpaikoilla käydään konkreettisesti läpi tulevia muutoksia. Hankkeen vetäjät vastasivat henkilöstöä mietityttäneisiin kysymyksiin.

Millä ehdoilla työntekijät siirtyvät, mitkä ovat työehdot uudessa tilanteessa?

– Työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä yhteisyritykseen. Uusi työnantaja noudattaa siirron aikana voimassa olevaa työehtosopimusta niin kauan, kuin se on voimassa. Sen jälkeen yhteisyritys päättää itse, mitä työehtosopimusta se noudattaa.

Missä mennään nyt ja mitä on työn alla?

– Tällä hetkellä mennään kilpailutuksen neuvotteluvaiheessa, jossa työstetään yhdessä palveluntuottajien kanssa lopullista tarjouspyyntöä. Varsinainen tarjouspyyntö julkaistaan toukokuun lopussa ja yhtymähallitus tekee päätösesityksen hankinnasta ja yhteisyrityksen perustamisesta kesäkuun lopulla. Yhtymähallitukseen asia etenee päätöksentekoon elokuun alussa. Teemme monipuolista työtä hankinnan valmisteluun liittyen. Siihen sisältyy palvelujen kuvausta, palvelujen seurannan suunnittelua, sopimuksen valmistelua, hankinnan arvon ja kannustin-sanktiomallin valmistelua sekä henkilöstöasioiden valmistelua. Työhön osallistuu lähes 50 yhtymän työntekijää ja koko joukko ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kuinka palvelut tullaan järjestämään?

– Yhtymä vastaa palvelujen järjestämisestä. Se määrittelee tavoitteet, palveluverkon ja ne palvelut, joita yhteisyritys tuottaa. Yhteisyritys vastaan palvelujen tuottamisesta ja niiden kehittämisestä. Yhtymä ja yhteisyritys seuraavat palveluja yhdessä. Kyse on pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jossa yhtymä pitää itsellään vahvan järjestäjän roolin.

Millaiset ovat koulutusoikeudet jatkossa?

– Yhteisyritykseltä edellytetään hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Yhteisyrityksen suunnitellaan mm. saavan kannustusta henkilöstön tyytyväisyydestä ja pysyvyydestä. Yhtymä ja yhteisyritys suunnittelevat koulutusta myös yhdessä ja yhtymä mahdollistaa yhteisyrityksen osallistumisen tärkeisiin yhtymän koulutuksiin. Yhteisyritystä sitoo myös alan lakisääteiset koulutusvelvollisuudet ja niiden toteutumista seurataan. Yhtymä tekee parhaillaan työtä lääkäreiden koulutuskysymysten ratkomiseksi.

Nopeutuuko hoitoon pääsy?

– Hankinnan yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu palvelujen saatavuuden parantuminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että avosairaanhoidossa hoitoon pääsyn tulisi tapahtua seitsemän vuorokauden kuluessa ja suun terveydenhuollossa 14 vuorokauden kuluessa.

Miksi tämä tehdään nyt?

– Yhtymän muutosohjelman valmistelussa selvitettiin nykytilanteen haasteita ja asetettiin tavoitteita. Yhdeksi keskeiseksi kehittämistavoitteeksi tunnistettiin sotekeskuspalvelut ja hoitoon pääsyn parantaminen sekä yhteneväisen maakunnallisen toimintamallin kehittäminen. Tavoitteeksi asetettiin myös vahva digitalisaatio. Monet tavoitteet ovat sellaisia, jossa yhtymä tarvitsee vahvaa kumppania. Siksi sellaista päädyttiin juuri nyt hakemaan. Tavoite on parantaa palveluja, mutta tehdä se yhdessä kumppanin kanssa. Yhtenä keskeisenä ajurina oli myös se, että maakunnassa on jo pitkään ollut ulkoistettuna reilu puolet avosairaanhoidon palveluista. Perinteiselle ulkoistukselle haluttiin myös toimivampi, kumppanuuteen perustuva toimintamalli.

Sotekeskus pähkinänkuoressa

  • Lahden, Kärkölän ja Iitin sotekeskusten palvelujen tuottaja kilpailutetaan vuoden 2021 alusta. Sotekeskuksen palveluja ovat avosairaanhoito, fysioterapian suoravastaanotto, ehkäisyneuvola, suun terveydenhuolto, sotekeskuksen terveyssosiaalityö sekä perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut.
  • Kilpailun voittaneen yrityksen kanssa perustetaan yhteisyritys, josta hyvinvointiyhtymä omistaa 49 prosenttia.
  • Hyvinvointiyhtymällä on vahva järjestäjän rooli, joka takaa vallan ja vastuun säilymisen. Yhtymä antaa kumppanille ne reunaehdot, joiden puitteissa palvelut tulee tuottaa.
  • Henkilöstö siirtyy uuteen yhteisyritykseen vanhoina työntekijöinä.
  • Sotekeskuspalveluja kehitetään osana yhtymän muutosohjelmaa. Kehittäminen tehdään yhtymän ja ulkoisten palveluntuottajien, myös yhteisyrityksen, yhteistyönä. Keskeisiä tavoitteita ovat hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen, moniammatillisen tiimityön yhtenäinen toimintamalli ja palvelujen digitalisaatio.
  • Koko yhtymän alueella yhteisyrityksen suunnitellaan tuottavan perustason palvelut vuoden 2022 loppuun mennessä.
Päivitetty: 29.4.2020

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *