Sairaalarakennusten eri nurkilla on vuosikymmenten aikana ollut monia rakennushankkeita. Usein rakennusvaiheen alussa rakennuspaikalla on valtava monttu ja sen reunamilla nostokurki, työmaa koneita, telineitä, säiliöitä, työmaakoppeja sekä erilaista rakennusmateriaalia. Kymmenet ajoneuvot hyrräävät montun ympärillä aamusta iltaan. Ympärillä leijuu pölypilvi tai vaihtoehtoisesti sateella monttu näyttää täyttyvän vedellä. Työmaalla ahertaa joukko ihmisiä. Kuuluu huutoja, mäiskettä, paalutuksen jyskettä ja porausta. Työmaa-alueen reunamilla seisoo aina silloin tällöin satunnaisia katselijoita. Koko projekti näyttää olevan alkutekijöissään ja levällään. Mitähän tästä oikein tulee?
Ennen montun kaivamista on kuitenkin tehty monta erilaista suunnitelmaa siitä miksi rakentamista tarvitaan, mitä tarvitsee rakentaa tai peruskorjata ja mitä se kaikki maksaa. Valmistelutyö on vaatinut vuosien saatossa kymmeniltä ammattilaisilta aikaa ja sitoutumista valmistelutyön tekoon. Erilaisia konsulttien selvitystöitä, tiedostoja ja arvioita on koottu yhteen ja niistä on tarkkaan siilottu tietoa toimintamuutoksia kuvaavien mahdollisuuksien sisälle ja rakennussuunnitelman ympärille. Päätösesityksen sairaalarakennushankkeen käynnistämisestä tekee hallitus valtuustolle, jonne kunnat ovat valinneet edustajansa. Halu tarjota kuntalaisille hyviä ja laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti on ohjannut päättäjän päätöksentekoa.
Rakentamisen ja perusparantamisen valmistelutyö tehdään usein kliinisen puolen ammattilaisten varsinaisen työn ohella. Yhteistä heille on se, että he ymmärtävät nykytilanteen vaikeudet, puutteet ja ongelmat, ja joihin heillä on halu etsiä ratkaisuja yhteiseksi hyväksi. Valmistelijoiden katse on tulevaisuudessa ja niissä mahdollisuuksissa, joita nyt jo voisi yhdessä henkilöstön kanssa nykyistä enemmän edistää, jos se vain olisi mahdollista. Yhteisenä nimittäjänä valmistelijoilla ja henkilöstöllä on heidän halunsa palvella alueen asukkaita ja kuntapäättäjiä.
Toistuvien valmistelutöiden teon motivaatio piilee sitoutumisessa. Sitoutumista kuvataan englanninkielisellä termillä ”engagement”. Tutkimusten mukaan sitoutunut ihminen on monin verroin tuottavampi ja tehokkaampi työntekijä kuin työhönsä sitoutumaton. Tunnepohjainen sitoutuminen on selkeästi voimakkaampaa kuin rationaalinen sitoutuminen. Tunnepohjaisesti sitoutunut työntekijä tuottaa parempia tuloksia, saa aikaan enemmän ja yleistä ilmapiiriä kuvaa tekemisen meininki – innostus. Rationaalinen sitoutuminen on yksilökeskeistä – työntekijä pysyy, koska se on hänen oman etunsa mukaista. Todettakoon, että aito sitoutuminen ei ole jotakin jonka voi työsopimukseen kirjata työsuhteen ehdoksi. Sitoutunut työntekijä uskoo tulevaisuuteen, organisaation tavoitteisiin ja työyhteisön arvoihin. Hän ymmärtää toiminnan lainalaisuudet ja on valmis yhteistyössä muiden kanssa parantamaan organisaation tuloksellisuutta.
Päätöksenteon voimalla ja tuella alkaa varsinainen rakentamisen ja perusparantamisen suunnittelutyö, jonka käynnistymistä voisi kuvata sillä, että sairaalarakennuksen työmaalle ilmestyy rakennustoimisto. Siellä työpöydällä on rakennuspiirustukset tai perusparantamisen suunnitelmat, joiden mukaan työ etenee. Suunnitelmat ovat tarkat ja selkeät. Se mikä näytti pölypilven tai veden täyttämältä montulta ja jonka ympärillä oli melua, muuntuukin suunnitelmallisesti rakennukseksi. Toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka sisälle on luotu uusia toimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia alueen asukkaiden hyväksi. Uudistamiselle ja uudistumiselle myös rakentaen on tarvetta.

Päivitetty: 6.6.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *