Case managereina eli asiakaspäällikköinä työskentelee tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä neljä terveydenhuollon ammattilaista, joista yhden sijaisuutta ollaan juuri täyttämässä. Tarja Liikonen ja Mikko Haara työskentelevät keskussairaalassa ja Mirja Kalliosaari ikääntyneiden palveluissa. He kaikki tukevat Akuutti24 -kenttäpalveluja sekä sairaalapalveluja ja erikoissairaanhoidon poliklinikoita. Asiakaspäällikkö ottaa vastuun useita palveluja käyttävien asiakkaiden kokonaistilanteeseen tutustumisesta yhdessä asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan kanssa keskustellen ja käynnistää toimet asiakkaan auttamiseksi. Palveluohjaukseen perustuvassa toimintamallissa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen vastaa siis monialaisia palvelutarpeita tarvitsevien asiakkaiden palvelujen koordinoinnista.

— Suurin osa asiakkaistamme ilmoitetaan meille terveydenhuollon yksiköstä ammattilaisten toimesta, kun todetaan asiakkaan käyttäneen runsaasti terveydenhuollon palveluita. Erityisesti toivomme ilmoituksia asiakkaista, jotka käyttävät palveluita epätarkoituksenmukaisesti. Pyrimme toimimaan matalan kynnyksen palveluna. Jos asiakas on sairaalassa, tapaamme hänet kasvotusten, muutoin otamme yhteyttä puhelimitse. Tarvittaessa teemme kotikäyntejä tai liikumme eri yksiköissä asiakkaan auttamiseksi, asiakaspäällikkö Mikko Haara kertoo.

Yhtymässä käytössä oleva Case Manager -malli on nostettu esille hyvänä esimerkkinä tuoreessa Valtioneuvoston kanslian julkaisussa, joka selvitti monialaisen palvelutarpeen tunnistamista sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluissa.  Hyvinvointiyhtymällä malli on ollut käytössä terveys- ja sairaanhoitopalveluissa hankerahoituksella vuosina 2016–2017, ja vuoden 2018 alusta vakinaisena toimintana. Vuonna 2018 toiminta aloitettiin myös ikääntyneiden palveluissa.

Ennakoimalla ongelmien kasaantumista voidaan vähentää kustannuksia

Valtioneuvoston kanslian julkaisun mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö ja siitä koituvat kustannukset kertyvät noin kymmenelle prosentille koko väestöstä. Ennakoimalla henkilöiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien ja elämänhaasteiden kasautumista ja tarjoamalla tukea aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, voidaan vähentää myös kustannuksia. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on saatu kustannuksia vähennettyä merkittävästi mallin käyttöönoton myötä.

— Näen toiminnan hyvänä sijoituksena, johon panostaminen maksaa itsensä takaisin sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen vähentymisenä. Kokemukseni mukaan on edullisinta hoitaa asiakkaat mahdollisimman sopivalla palvelutasolla. Palvelut myös kohtaavat paremmin asiakkaan. Tarvetta lisäresursoinnille kuitenkin on, jotta useampien asiakkaiden ongelmiin voitaisiin pureutua vieläkin ennakoivammin ja kattavammin. Tarvetta olisi laajentaa toimintamallin käyttöönottoa peruspalveluissa, Haara mainitsee.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan monialaisia palveluita tarvitsevien tunnistamiseen ja ennakointiin tulisi kehittää yhteisiä linjauksia ja periaatteita sekä kehittää palvelujen yhteen toimivuutta. Tärkeää on myös luoda palvelutarpeen tunnistamisen jälkeisiä käytäntöjä ja kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että asiakas ohjautuu palvelu- tai hoidontarpeen kokonaisvaltaiseen arviointiin. Tällöin hänen yksilöllinen palvelupolkunsa rakentuu mahdollisimman sujuvasti.

— Saamme yhteydenottoja esimerkiksi sosiaalityöstä tilanteissa, joissa asiakas ei ole autettavissa pelkästään sosiaalityön avulla. Näihin tilanteisiin liittyy jokin terveyteen liittyvä tekijä, joka estää hänen auttamisensa sosiaalityön keinoin. Aikaisemmin nämä toimijat eivät välttämättä tienneet toistensa tapahtumista mitään, ja asiakas oli usein se ainoa linkki sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä, tietää Haara.

Työttömille lisää tietoa terveystarkastukseen hakeutumisesta

Selvityksessä nousi esille, että työttömät eivät aina tiedä oikeudestaan päästä terveystarkastukseen. Tiedotusta tästä mahdollisuudesta olisi siis lisättävä. Lisäksi terveystarkastuksiin ohjaamisen toimintakäytännöissä ja kriteereissä oli alueellista vaihtelua. Ohjautuminen voi olla sattumanvaraista ja tapahtua liian myöhään, kun työttömän tilanne on jo vaikeutunut. Ammattihenkilöiden osaamisessa ja asenteissa huomattiin myös kehityskohteita. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa tarvitaan kansallisella tasolla nykyistä enemmän tietoa työelämästä ja työelämän vaatimuksista sekä lähisuhdeväkivallasta, päihdeongelmista ja muista sosiaalisista ongelmista.

Osaamisen vahvistaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä yhdessä eri tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa sekä erilaisten käytännön mallien ja työkalujen kehittämisessä. Myös asiakkaiden osallistuminen tässä kehitystyössä on tärkeää. Moniammatillisen työn ja osaamisen kehittämiselle kun on olemassa hyvät lähtökohdat kansallisesti.

Päivitetty: 25.9.2020