Erilaisia tietoaineistoja, kuten StopDia-tutkimuksen tuloksia, rekisteritietoja ja FinTerveys-tutkimuksen aineistoja yhdistämällä voidaan selvittää, missä eurot tuottavat parhaiten terveyttä.

– Jo pienillä teoilla voidaan tuottaa merkittävästi terveyshyötyjä ja laadukkaita elinvuosia kustannusneutraalisti, eli kokonaiskuluja lisäämättä, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta ja StopDia-tutkimuksesta.

Mutta mitkä pienet teot ovat niitä, joihin kannattaisi investoida?

Jos diabetesta halutaan vähentää tehokkaasti väestötasolla, kannattaa kohentaa koko kansan kuntoa ja elintapoja. Tärkeää olisi saada väestön lihominen pysähtymään.

Yhtä tärkeää on kuitenkin tavoittaa ne, jotka ovat suurimmassa vaarassa sairastua. Näin tuki elintapojen muuttamiseksi löytää osoitteeseen, jossa sillä on eniten vaikutusta.

StopDia-hanke on tähän mennessä innostanut yli 100 000 kansalaista selvittämään sairastumisriskinsä nopealla verkkotestillä, joka löytyy StopDia-tutkimuksen ja Diabetesliiton sivuilta. Tekemällä www.stopdia.fi-osoitteesta löytyvän testin voi edelleen päästä mukaan tutkimukseen ja saada käyttöönsä terveellisiä elintapoja tukevan sovelluksen.

Toimitettu media osoittautui kaikista tehokkaimmaksi tavaksi tavoittaa ihmisiä ja innostaa heidät tekemään riskitesti verkossa. Mainonta sosiaalisessa media ja työpaikkojen kautta viestiminen olivat myös kustannuksiin nähden toimivia keinoja. StopDia-tutkimuksessa on selvitetty eri viestintäkeinojen ja kanavien tehoa suhteessa kuluihin ja työaikaan.

Terveyttä asukkaille ja pitkässä juoksussa säästöjä terveydenhuollolle

– Yhteiskunnan näkökulmasta diabetes on kallis. Vuoteen 2030 mennessä meillä on käsillä kahden miljardin euron lisälasku pelkästään tyypin 2 diabetekseen liittyen, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.

– Diabeteksen ehkäisyyn tähtääviä toimia ei pitäisi nähdä ylimääräisenä kuluna vaan investointina. Kun sairastuminen ehkäistään tai sitä saadaan siirrettyä, saavat ihmiset lisää terveitä vuosia ja terveydenhuollon resursseja voidaan kohdentaa muualle. Tällä hetkellä perusterveydenhuollon kuluista noin 15 prosenttia kuluu tyypin 2 diabeteksen hoitoon, StopDian tutkimuspäällikkö Jaana Lindström (THL) kertoo.

Eri lähteistä kootun tutkimustiedon perusteella StopDia-tutkimuksessa on pystytty laskemaan elintapojen muutoksia tukevien palveluiden tuomia säästöjä.

– Tätä lähestymistapaa käytetään nykyisin jo rutiininomaisesti lääkkeiden hinta- ja korvattavuuspäätösten yhteydessä.

Kaikille eivät sovi samanlaiset palvelut – data voi auttaa tarjoamaan sopivaa

Seuraavassa vaiheessa StopDia-tutkimusta kustannusvaikuttavuutta arvioidaan jatkoseurantajana kansallisista rekistereistä.

– Esimerkiksi diabeteksen ilmaantuvuutta voimme seurata Kelan reseptitiedoston tietojen perusteella.

Terveydenhuollossa ollaan menossa kohti entistä yksilöllisempiä hoitoja ja palveluja. Martikaisen mukaan tämä koskee myös elintapainterventioita – eli palveluita, joilla pyritään parantamaan asiakkaan elintapoja esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen sairastumisen ehkäisemiseksi.

– Tekoäly voi auttaa optimoimaan kustannusvaikuttavuuden tarjoamalla oikean tyyppisiä palveluita oikeille ihmisille.

StopDia-tutkimus on strategisen tutkimuksen hanke, jota johdetaan Itä-Suomen yliopistosta. Mukana konsortiossa ovat myös THL ja VTT. Strategisen tutkimuksen ohjelmien hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Riskitesti ja lisää tietoa hankkeesta: http://www.stopdia.fi/

Päivitetty: 15.11.2018