Tutkimuksen mukaan nivel- ja selkärankareumapotilaat ovat vaarassa menettää toiminta- ja työkykynsä ilman tehokasta hoitoa. Tutkijoiden mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista voidaan käyttää hoitojärjestelmän tehokkuuden käänteisenä mittarina.

Krooniset tulehdukselliset reumasairaudet, kuten nivel- ja selkärankareuma uhkaavat potilaiden työ- ja toimintakykyä, ellei niiden hoito toteudu tehokkaasti.

Moniammatillisella reumahoidolla hyviä tuloksia

Reumatulehdusta hillitsevän lääkehoidon voimakas kehitys johti Reumasäätiön sairaalan konkurssiin vuonna 2010, jolloin Päijät-Hämeen reumaklinikka siirtyi keskussairaalaan. Hoitopaikka muuttui, mutta aktiivisen moniammatillisen työryhmän perinne jatkui.

– Terveyskeskusten reumahoitajaverkosto on Päijät-Hämeessä hyvä. Avoterveydenhuollon henkilöstö on osallistunut aktiivisesti alueellisiin reumakoulutuksiin, joten hoidon porrastus ja työnjako toimivat hyvinvointiyhtymän alueella sujuvasti. Tästä osoituksena toimii tämä tuore valtakunnallinen selvitys, sanoo hyvinvointiyhtymän reumatologian ylilääkäri Markku Kauppi.

Dosentti Puolakan työryhmän tutkijat keräsivät tiedot Kelan rekistereistä työelämän käytettävissä olleista 18-64 -vuotiaista henkilöistä, jotka vuosina 2000-2014 olivat saaneet ensimmäistä kertaa erityiskorvattavuuden nivel- tai selkärankareuman lääkkeisiin. Potilaita oli yhteensä lähes 27 000. Kullekin potilaalle etsittiin taustaväestöstä kolme kaltaistettua verrokkia.

Viite: Puolakka K, Kautiainen H, Rantalaiho V, Virta L, Sokka-Isler T, Haanpää M: Reumapotilaiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Suomen Lääkärilehti, 12/2019, vsk 74, s.754-760.

 

Päivitetty: 26.3.2019