– Jos olemme kaukaa viisaita, nyt viimeistään on heräteltävä meitä työikäisiä, kuntien päättäjiä ja virkamiehiä, elinkeinoelämää ja kolmatta sektoria siihen, että yhteistyössä reagoimme iäkkäiden lisääntyvään palvelutarpeeseen, korostaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän muutosagentti Anu Olkkonen-Nikula.

Hän työskentelee maan hallituksen I&O kärkihankkeessa, jossa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa.

Olkkonen-Nikula tietää, mistä puhuu, sillä hän on juuri saanut valmiiksi suunnitelman siitä, miten Päijät-Hämeen sekä Iitin, Myrskylän ja Pukkilan ikääntyviä tuetaan seuraavina vuosikymmeninä niin, että kuntien ja hyvinvointiyhtymän talous sen kestää.

Jos kotihoitoa ja palveluasumista tarjottaisiin nykyiseen tahtiin, kasvaisivat menot yli 110 miljoonalla eurolla kahdessakymmenessä vuodessa. Sitä maakunnan kantokyky ei kestä.

– Yhteistyötä tarvitaan kuntien kaavoitus- ja asuntoratkaisuissa. Niiden on tuettava iäkkäiden turvallista ja esteetöntä asumista kotona mahdollisimman pitkään. Kotoa on päästävä helposti asioimaan ja palvelujen äärelle. Asumisen monimuotoisuus ja vireä naapurusto lievittävät yksinäisyyden tunnetta. Osassa kuntia, kuten Lahdessa ja Hollolassa, ollaan ikäystävällisen asumisen suunnittelussa jo hyvin valveutuneita, osassa sitä vasta opetellaan, Olkkonen-Nikula toteaa.

– Nyt ajatellaan aivan liikaa niin, että iäkkään elämä on ikään kuin sosiaali- ja terveyspalveluja. Ajatusmalli tulisi kääntää niin, että elämä on omasta itsestä huolehtimista kuntalaisena. Sitä, että tehdään asioita, joista pidetään. Sitä, että osallistutaan vaikkapa järjestötoimintaan, josta saadaan lisävoimia. Sosiaali- ja terveyspalvelut astuvat kuvaan vasta sitten, kun kaikki muu voitava on jo tehty ja vain silloin, kun se on tarpeen, kuvaa Olkkonen-Nikula.

– Kuntalaisena kannattaa jo asuntoa hankkiessaan ennakkoon miettiä, millaisessa asunnossa ja millaisella paikalla haluaa ja pystyy toimintakykyisenä viettämään omaa loppuelämäänsä, Olkkonen-Nikula vinkkaa.

Päijät-Hämeessä on jo otettu käyttöön etäteknologiaa, ja se tulee jatkossa korvaamaan yhä suuremman osan lähipalveluista.

– Yhtymällä on valmiudet lisätä esimerkiksi kuvapuhelinten käyttöä. Niistä on saatu hyvää palautetta ikääntyneiltä.

Olkkonen-Nikula puhuu mielellään siitä, että kuntalainen on vastuussa omasta ja myös läheisten hyvinvoinnista. Terveelliset elämäntavat, hyvinvointia ja aivojen vireyttä ylläpitävät harrastukset liikunnasta kulttuuriin ovat avainasemassa.

– Jatkossa omaiset itse huolehtivat nykyistä useammin iäkkäästä. Työelämän joustot mahdollistavat sen. Esimerkiksi hyvinvointiyhtymä haluaa olla perheystävällinen työpaikka, ja kannustaa työntekijöitään huolehtimaan läheisistä elämänkaaren eri vaiheissa.

Kun Päijät-Häme ikääntyy, muisti alkaa heiketä yhä useammalla: yli 85-vuotiaista joka kolmas kärsii vähintään keskivaikeasta muistisairaudesta.

– Nykyiset työikäiset harrastavat tissuttelua, josta voi myöhemmällä iällä puhjeta päihderiippuvuus. Ikääntyvien lisääntyvät päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yksi megatrendi, josta Päijät-Häme saanee osansa.

Iäkkäät ovat myös voimavara

Iäkkäät ovat elinkeinoelämälle mahdollisuus: tulevaisuudessa pysytään pidempään terveenä ja toimintakykyisenä.

– Osassa Päijät-Hämeen kuntien väestöennusteista näkyy se, että iäkkäiden käytettävissä olevat varat lisääntyvät. He todennäköisesti haluavat ostaa monenlaisia palveluja, matkustella ja nauttia elämästä. He ovat voimavara työelämässä, vapaaehtois- ja järjestötyössä, omaishoidossa ja muussa hoivassa, koulutuksessa ja kokemuksen siirtämisessä.

Ikääntyneiden palvelusuunnitelma (ppt)

Päijät-Hämeen maakunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Päivitetty: 2.10.2018