Lääketieteen lisensiaatti, Päijät-Hämeen keskussairaalan osastonylilääkäri Mikko Pänkäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan pessimistin vaaraa sairastua ja kuolla sepelvaltimotautiin. Väitöstutkimus on herättänyt laajalti mielenkiintoa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Tutkimus on osa Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimushanketta, jossa seurattiin lähes 3000 päijäthämäläistä keski-ikäistä ja vanhempaa naista ja miestä kymmenen vuoden ajan vuosina 2002-2012, minkä jälkeen Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoja seurattiin vielä vuoden loppuun 2013 asti.

Tutkimusväestöstä kerättiin tietoa laajoilla kyselylomakkeilla, verikokeilla ja terveystarkastuksilla. Seurannan alussa tutkittavat täyttivät Life Orientation Test – Revised -kyselylomakkeen, joka mittaa henkilön optimistisuutta ja pessimistisyyttä, varsin pysyväksi tiedettyjä luonteenpiirteitä.

Mikko Pänkäläisen väitöstilaisuus tuo harvinaista herkkua myös Päijät-Hämeen keskussairaalaan.

Tutkimuksessa pessimismin merkitystä sepelvaltimotaudin riskitekijänä selvitettiin vakioimalla pessimismi yleisesti tunnettujen riskitekijöiden suhteen (esimerkiksi korkeat verenpaine, veren kolesterolitaso, verensokeri ja painoindeksi, tupakointi ja vähäinen liikunta). Tutkimusväestön pessimistisimmillä miehillä oli yli nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin kymmenen seurantavuoden aikana verrattuna vähiten pessimistisiin. Kun suljettiin pois muihin syihin kuolleet, koko aineistossa kaikkein pessimistisimpien vaara kuolla sepelvaltimotautiin 11 seurantavuoden aikana oli yli kaksinkertainen vähiten pessimistisiin verrattuna.

Pessimistit söivät sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta epäterveellisesti eivätkä onnistuneet tai edes yrittäneetkään muuttaa ruokailutottumuksiaan yhtä usein kuin muut. Merkittävänä välittävänä tekijänä pessimismin ja sepelvaltimotaudin välillä näytti olevan kohonnut inflammaatio- eli elimistön tulehdustaso.

Väitöstilaisuus harvinaislaatuisesti Lahdessa

Pänkäläisen väitöstilaisuus tuo harvinaista herkkua myös Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Väitöstilaisuus nimittäin  järjestetään Lahdessa keskussairaalan auditoriossa 22.11. 2019 klo 12. Väitöstilaisuudet ovat perinteisesti avoimia tilaisuuksia ja myös tätä väitöstilaisuutta pääsee seuraamaan paikan päälle. Tervetuloa!
Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena on professori Jukka Hintikka Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata videovälitteisesti Tampereen yliopiston ARVO-rakennuksen tilassa A 209, osoitteessa Arvo Ylpön katu 34, Tampere.
Päivitetty: 13.11.2019