Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän vuonna 2019 alkanut laaja muutosohjelma on saavuttanut monia sille asetettuja tavoitteita: kuntien ja kuntayhtymän yhteistyö on parantunut, palveluiden yhteensovittaminen kehittynyt, kustannusten nousutahti taittunut ja henkilöstöstrategian toimeenpano alkanut.

Muutosohjelman ulkopuolisen arvioinnin mukaan on valtakunnallisesti merkittävää, että edellisen sote-uudistuksen kaaduttua yhtymä ei keskeyttänyt alueellista valmistelutyötä vaan jatkoi aktiivista sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyötä määrätietoisella muutosohjelmalla.

Juuri julkaistussa arviointiraportissa huomioitiin esimerkiksi, että

  • Asiakkaiden tyytyväisyys yhtymän palveluihin parani muutosohjelman ensimmäisenä vuonna 2020 sekä kouluarvosanalla arvioituna että asiakkaan suosittelemana (NPS-luku). Tammi-elokuun tietojen mukaan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut vuonna 2021.
  • Talouden ja toiminnan raportoinnin nykytila saa kuntajohdolta kiitosta.
  • Muutosohjelman taloudellisten hyötyjen arviointi on koronaepidemian tuomista ylimääräisistä kuluista ja epävarmuudesta johtuen vaikeaa, mutta ilman koronakuluja ja ulkoisesti rahoitettuja hankekuluja muutosohjelman tuottamaksi taloudelliseksi hyödyksi 2020–2021 voi arvioida jopa lähes 27 miljoonaa euroa (tilinpäätösennuste 2021).
  • Päijät-Hämeen keskussairaalan tuottavuus oli muutosohjelman ensimmäisenä toimeenpanovuonna keskussairaaloista toiseksi paras. Sairaala tuottaa jokaiselle veroeurolla 11–18 % keskimääräistä enemmän palveluja alueen väestölle. Hyvinvointiyhtymän jäsenkunnat hyötyivät sairaalan hyvästä tuottavuudesta muutosohjelman ensimmäisen vuonna 48 miljoonan euron verran eli noin 232 euroa asukasta kohti.

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden uudistuksen vuoksi muutosohjelman tuloksia päätettiin tarkastella laajasti jo nyt, vaikka viisivuotiseksi suunniteltua ohjelmaa on edistetty vasta alle kaksi vuotta. Arvioinnin tekivät asiantuntijatyönä tutkimusprofessori emeritus, DPhil Markku Pekurinen ja tuotantojohtaja emeritus, LL Pekka Kuosmanen.

Visiona olla Suomen paras sote-työpaikka

Arvioitsijoiden mukaan oli keskeistä ottaa johtaminen yhdeksi muutosohjelman kehittämiskärjeksi: se vaikuttaa myös muihin osa-alueisiin ja sen merkitys korostuu myös hyvinvointialueen rakentamisessa. Arvioinnin perusteella muutosohjelma onkin syventänyt eri toimialojen välistä yhteistyötä.

Henkilöstötyytyväisyyden nostaminen tavoitetasoon 8 vuoden 2018 tasosta 7 ei toteutunut, vaan pysyi suunnilleen samalla tasolla (6,9). Sairauspoissaolot kuitenkin vähenivät 2018–2020 ja edelleen 2021 suurimmissa ammattiryhmissä. Kevään 2021 aikana valmisteltiin osallistavasti uusi henkilöstöstrategia, jossa visiona on luoda Suomen paras sote-työpaikka.

Henkilöstöstrategian toimeenpano on alkanut syksyllä 2021.

Rehellinen ongelmien tunnistaminen ohjelman valmistelussa sai kiitosta

Arviointia varten haastateltiin yhteensä 58 henkilöä: hyvinvointiyhtymän poliittisia päättäjiä, viranhaltijoita alueelta ja ohjaavista ministeriöistä, kuntajohtajia, muutosohjelman toimeenpanon vastuuhenkilöitä sekä henkilöstön edustajia. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin muutosohjelman runsasta seuranta-aineistoa sekä valtakunnallisia vertailuaineistoja.

Kaikki haastatellut pitivät onnistuneena erityisesti avointa ja rehellistä ongelmien tarkastelua ja tunnistamista ohjelmaa valmisteltaessa. Arvioijien mukaan onnistumisen kannalta olennaista on ollut selkeä työnjako ja vastuutus sekä tavoitteiden toteutumisen systemaattinen seuranta.

Muutosohjelma on suuri kokonaisuus erilaisia toimenpiteitä ja riippumaton arviointi on keskeistä niiden edistymiselle ja tulevaisuuden suuntaamiselle. Seuraavaksi saatetaan päätökseen muutosohjelman jo valmistuneet osiot ja tunnistetaan ne kokonaisuudet, jotka jatkuvat osana hyvinvointialueen valmistelua ja toimintaa.

Arviointiraportti

Päivitetty: 15.11.2021