Ihmisen suolisto mikrobistoineen on merkillinen kokonaisuus. Jokaisen suolistossa elelee ihan uniikki bakteerikantansa, jonka yksilölliseen koostumukseen vaikuttavat tietenkin elintavat, mutta myös perimä. Suoliston merkitys eri sairauksien synnyssä ja hoidossa on kiinnostanut tutkijoita jo useita vuosia. Suolistomikrobeja tutkitaan aktiivisesti myös Päijät-Hämeen keskussairaalassa, jossa ulosteensiirtoon liittyviä tutkimuksia pyörii parhaillaan useampi.

Ulosteensiirto kuulostaa jännittävältä, mutta käytännössä kyseessä on aika arkinen toimenpide, jossa tervettä mikrobikasvustoa siirretään potilaan suolistoon.

– Toimenpide tehdään joko peräaukon kautta kolonoskopiassa tai peräruiskeella tai vaihtoehtoisesti suun kautta joko gastroskopiassa, nenämahaletkulla tai nieltävillä kapseleilla, kertoo gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Lahtinen, joka tiimeineen tutkii Päijät-Hämeen keskussairaalassa ulosteensiirron mahdollisuuksia mm. suolistosairauksien ja lihavuuden hoidossa.

– Toistuvaan Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamaan antibioottiripuliin ulosteensiirto on todettu tehokkaaksi, muissa sairauksissa hoitomuoto on vasta tutkimusasteella, Lahtinen kuvailee.

– Ulosteensiirrosta on alustavien tutkimusten perusteella hyötyä haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa ja jopa kirrootikon maksakooman ehkäisyssä, mutta lisätutkimusta näissä vielä tarvitaan. Ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa tutkimustulokset ovat tähän mennessä ristiriitaisia, omassa tutkimuksessamme emme aivan merkitsevää hyötyä todenneet.

Suolisto on kehon toiset aivot?

Suolistoa on tutkittu maailmalla parikymmentä vuotta aktiivisesti ja osittain voidaankin todeta, että leikkimielinen ”suolisto on ihmisen toiset aivot” -sanonta ei ole ihan tuulesta temmattua, niin moneen terveydelliseen asiaan suoliston hyvinvoinnin katsotaan vaikuttavan. Suoliston mikrobeista haetaan tällä hetkellä tutkimuksen keinoin helpotusta niin allergioiden, reumatautien kuin vaikkapa masennuksenkin hoitoon.

– Tutkijoita tällä hetkellä kiinnostaa, mikä on suoliston osuus erilaisten sairauksien synnyssä, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä, Lahtinen kiteyttää.

Paljon on vielä ratkottavaa.

– Hyvin moniin eri sairauksiin liittyy poikkeava suolen mikrobisto eli dysbioosi, mutta sitä ei tiedetä , onko kyseessä syy vai seuraus  ja voidaanko mikrobistoa muokkaamalla vaikuttaa näihin sairauksiin?

Päijät-Hämeen keskussairaalan ulosteensiirtoon ja suolistomikrobeihin liittyvä tutkimus keskittyy tällä hetkellä haavaisen paksusuolitulehduksen, lihavuuden ja selkärankareuman hoidon tutkimukseen.  Näissä tutkimuksissa seurantavaihe on vielä kesken.

Parhaimmillaan ulosteensiirteen hoitovaste voi olla erinomainen, kuten toistuvan Closteriumin eli antibioottoripulin hoidossa, jossa 90% vaikean kierteen potilaista saa helpotuksen kertahoidolla.

– Clostridium bakteerin aiheuttama suolitulehdus on tyyppiesimerkki dysbioosista, siinä normaali suolen bakteeristo on vaikeasti vaurioitunut.  Muissa tutkimuksen kohteena olevissa sairauksissa, joissa dysbioosi on lievempiasteinen, tuskin tullaan pääsemään yhtä dramaattisiin hoitotuloksiin.

Ärtyvä suoli eli IBS-potilaiden tutkimuksen tulokset julkaistaan kevään aikana ja haavaista paksusuolitulehdusta sairastavien potilaiden tutkimustulokset päästäneen julkaisemaan ensi talven kuluessa Lihavuustutkimuksen tuloksia saadaan odotella vielä yli puolitoista vuotta. Lihavuudenhoitoon liittyvä mikrobitutkimus on herättänyt paljon kiinnostusta ja entuudestaan tiedetään, että esimerkiksi hiirillä laihtumista on ulosteensiirrolla jälkeen saatu aikaan. Ihmisten osalta julkaistuja tutkimustuloksia ei vielä ole.

– Seuranta-aikamme ovat pitkät. Pitkä ja huolellinen tutkimusprosessi on siitä hyvä, että se tarjoaa luotettavampia tuloksia. Toki silloin tutkimustuloksia joutuu odottamaan pidempään. Maailmanlaajuisesti kilpailujuoksu on kovaa. Useampi ulosteensiirtoa lihavuuteen kartoittava tutkimus on maailmalla menossa ja kaikkiaan meneillään olevia ulosteensiirtotutkimuksia on rekisteröitynä liki kolmesataa.

Suolistoa suojaa monipuolinen bakteerikanta

Suoliston mikrobiston hyvinvointiin vaikuttaa ensisijaisesti ravinto.

– Jos haluaa vahvistaa suolistonsa mikrobikantaa, kannattaa satsata monipuoliseen, kasvispainotteiseen ravintoon. Bakteerit tykkäävät, kun saavat monipuolisesti erilaisia kasvispohjaisia kuituja, Lahtinen tiivistää.

Ja lisäksi on hyvästä liikuskella runsaasti luonnossa.

– Allergioiden tai  atooppisten sairauksien ilmaantuvuuden on todettu laskevan, mitä lähempänä elinympäristö on metsiköitä ja peltoja. Ja päinvastoin kasvaa, mitä tiiviimmin oleskellaan lähinnä kaupungin keskellä.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että rikas ja monipuolinen maa- ja eläinperäinen bakteerikanta kouluttaa ihmisen immuniteettiä.

– Ilman riittävää altistumista monipuoliselle luonnon mikrobistolle, puolustusjärjestelmämme voi oppia toimimaan väärin ja jopa hyökkäämään itseään vastaan. Järjestelmämme ei silloin ikään kuin osaa erottaa, että mikä on pöpö ja mikä normaalia bakteeriflooraa.

Perttu Lahtinen näkee mikrobitutkimukselle laajoja mahdollisuuksia myös lääketieteen ulkopuolella.

– On kiinnostavaa miettiä, miten sairauksia voitaisiin kenties ennaltaehkäistä suunnittelemalla elinympäristöihimme hyviä mikrobilähteitä vaikkapa tuomalla lisää metsäpohjaa ja luontoa kaupunkeihin, tätähän on Lahden päiväkodeissa jo tutkittukin. Tai entä vaikuttaako kasvisten tuomaan ravintohyötyyn vaikkapa kasvisten kasvuympäristön maaperän mikrobiston monimuotoisuus?

Tutkimus tuo uutta tietoa ja mahdollisuuden auttaa

Ulosteensiirtomenetelmä on herättänyt kiinnostusta niin potilaissa kuin mediassakin. Tutkimukseen ei ole ollut vaikea saada mukaan vapaaehtoisia.

– Vastaanotto ollut valtaosin positiivista ja uteliasta. Vaikuttaa siltä, kiinnostusta tällaiseen pehmeämpään hoitomuotoon on kasvussa. Mediahuomio on myös tavallaan edistänyt asiaa, sillä moni potilas on lukenut menetelmästä ja tietää sen potentiaalisista hyödyistä.

Lahtinen itse kiinnostui aiheesta biokemisti-veljensä myötä, joka teki tutkimusta probioottien parissa.

– Tässä kiehtoo mahdollisuus saada tietoa eri sairauksien synnystä ja että tässä on oikeasti mahdollista löytää tautien kulkuun vaikuttavia tekijöitä.  Clostridium-ripulista kärsiviä ihmisiä voimme jo aidosti ulosteensiirrolla auttaa, toivottavasti joihinkin muihinkin sairauksiin löydetään uusia hoitomenetelmiä vanhojen hyviksi todettujen hoitojen rinnalle.

Kiitosta Lahtinen antaa keskussairaalalle, joka on Lahtisen kokemuksen mukaan ympäristönä tutkimusmyönteinen ja jossa on hyvät puitteet ja myötämielisyyttä tutkimuksen tekemiselle.

-Hyvää yhteistyötä on tehty useiden eri erikoisalojen lääkäreiden kanssa ja korvaamattomana apuna ovat olleet tutkimuskoordinaattori Marjo Soini sekä tutkimushoitaja Virve Liukkonen.

– On hyvä tehdä tutkimusta paikassa, jossa ollaan niin tutkimusmyönteisiä ja nähdään tutkimuksen merkitys ja arvo, Lahtinen kiittää.

 

Teksti ja kuvat: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä /Sari Saaristo

Päivitetty: 14.2.2020