Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on tehty sen perustamisesta lähtien määrätietoista kehittämistyötä tuottavuuden lisäämiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi. Kasvaneesta palveluntarpeesta huolimatta maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut on pystytty tuottamaan yli 40 miljoonaa halvemmalla kuin Päijät-Hämeen kokoisessa maakunnassa laskennallisesti kuuluisi. Tiukat talousraamit ovat heijastuneet palveluverkkoon ja saatavuuteen, mutta tästä huolimatta hoitoon pääsy on pääsääntöisesti nopeutunut.

”Päijät-Häme on tuottanut sote-palvelut erittäin edullisesti, sillä seurauksella, että ennakoivia palveluja ei juurikaan ole tarjolla. Tämä haastaa maakuntaa tulevaisuudessa hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen sekä ennakoivien palvelujen kehittämisessä ”, toteaa I&O-kärkihankkeen muutosagentti Anu Olkkonen-Nikula Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä.

Yhtymän alueella tarvevakioidut kustannukset olivat matalimmillaan Lahdessa, kahdeksan prosenttia alle maan keskiarvon, mikä vastaa noin 30 miljoonaa euroa. Seuraavaksi alhaisimmat olivat Sysmän kustannukset, jotka alittivat maan keskiarvon seitsemällä prosentilla. Alle maan keskitason kustannukset olivat myös Pukkilassa, Hollolassa, Heinolassa, Asikkalassa, Kärkölässä ja Padasjoella. Keskimäärästä korkeammaksi kustannukset nousivat puolestaan Hartolassa, Iitissä ja Myrskylässä. Orimattilassa päästiin liki Manner-Suomen keskiarvoa.

Kuntien kustannuseroja selittävät muun muassa asukkaiden ikä, sairastavuus ja työttömyysaste. Myös koulutustaso ja pitkät etäisyydet nostavat sote-kustannuksia.

Päivitetty: 19.11.2018