Lastensuojelu

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen, monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun.

Tältä sivulta löydät tietoa
– lastensuojelusta
– lastensuojeluilmoituksesta
– avohuollosta
– perhehoidosta sekä
– sijais- ja jälkihuollosta.

Lastensuojelun tehtävä on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelussa tuetaan vanhempia, huoltajia ja lapsen läheisiä kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lapsen ja perheen ongelmia ehkäistään lastensuojelun tukitoimilla. Lastensuojelun tukitoimia voivat olla esimerkiksi tuki lapsen ja perheen ongelmien selvittelyyn, tehostettu perhetyö, lapsen taloudellinen tukeminen mm. koulunkäynnissä, harrastuksissa tai läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä jne. Lastensuojelussa keskeisintä on aina lapsen etu ja sen toteutuminen.

Lastensuojelussa lapselle nimetään oma lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

Lastensuojeluilmoitus

Jokainen, joka huomaa lapsen tai nuoren olevan avun tarpeessa, voi ottaa yhteyttä lastensuojeluun ja tehdä lastensuojeluilmoituksen. Jos lapsi on välittömässä vaarassa, on tärkeää ilmoittaa asiasta välittömästi puhelimitse lastensuojelun päivystysnumeroon tai virka-ajan ulkopuolella hätäkeskukseen. Jos lapsen tai perheen tilanne huolestuttaa, voi aina ottaa yhteyttä puhelimitse lastensuojelun päivystykseen ja keskustella asiasta päivystävän sosiaalityöntekijän kanssa. Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen myös nimettömänä.

Viranomaisilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.

Voit tehdä kiireettömän lastensuojeluilmoituksen sähköisesti täältä. Kiireellisessä tapauksessa soita lastensuojelun päivystysnumeroon, puh: 050 398 7610 (arkisin klo 9 – 15). Virka-ajan ulkopuolella ota yhteys hätäkeskukseen, puh: 112.

Avohuolto

Lastensuojelun asiakkuudessa olevia lapsia ja perheitä tuetaan ensisijaisesti avohuollon tukitoimien avulla. Avohuollon tukitoimet ovat 12 vuotta täyttäneelle lapselle ja perheelle vapaaehtoisia. Avohuollon tukitoimista ja niiden tavoitteista sovitaan asiakassuunnitelmassa yhdessä lapsen, perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimia voivat esimerkiksi olla:

  • lastensuojelun sosiaalityö tai sosiaaliohjaus
  • toimeentulon ja asumisen turvaaminen
  • tuki ja apu lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen
  • lapsen taloudellinen tukeminen
  • tukihenkilö tai -perhe
  • lasta kuntouttavat hoito- ja terapiapalvelut
  • tehostettu perhetyö
  • loma- ja virkistystoiminta
  • vertaisryhmätoiminta
  • lapsen tai perheen sijoitus avohuollon tukitoimena
  • muut lasta tai perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet.
Perhehoito

Perhehoito tarkoittaa sitä, että lapsen hoito tai muu osa- tai ympärivuorokautinen huolenpito järjestetään perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoidossa olevalla lapsella on mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Lasten ja nuorten perhehoitoa antavat perhehoitajat, joita kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi ja perhettä kutsutaan sijaisperheeksi. Perhehoitaja voi olla myös lapsen sukulainen.

Perhehoitoa käytetään sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimena että sijaishuoltona huostaan otetuille lapsille. Perhehoito voi myös olla osa nuoren jälkihuoltoa 21 ikävuoteen saakka. Avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettu lapsi asuu sijaisperheessä lyhyen etukäteen määritellyn ajanjakson. Sijaishuollossa oleva lapsi on sijoitettu sijaisperheeseen toistaiseksi ja hän asuu sijaisperheessä niin pitkään kun sijoitusta tarvitaan. Tavoitteena on, että lapsi voisi palata takaisin kotiin.

Sijaisperheessä voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta. Tähän lukumäärään luetaan mukaan hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt. Perheessä voidaan hoitaa useampaa lasta, jos kyseessä on sisarukset.

Perhehoitajilta edellytetään

  • Ennakkovalmennusta tehtävään.
  • Heidän tulee olla koulutuksensa, kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella soveltuvia toimimaan sijaisvanhempina.
  • Perhehoitajat toimivat yhteistyössä sekä lasten omaisten että työntekijöiden kanssa.
  • Perhehoitajille maksetaan lapsen hoidosta palkkio ja lapsen kulut korvataan.

Sijaiskodin tulee olla olosuhteiltaan ja tiloiltaan sopiva. Erityisesti kiinnitetään huomiota kodin ilmapiiriin, lasta kannustavaan kasvatustapaan ja siihen, että sijoitettava lapsi saa tasavertaisen aseman perheenjäsenenä.

Perhehoitoyksikkö valmentaa perhehoitajia Päijät-Hämeen kunnille. Yksikkö myös järjestää perhehoitajille tukea, mm. koulutuksia ja ryhmiä. Jos olet kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta, ota yhteyttä sosiaalityöntekijöhin, 050 3987601 tai 044 416 3696 tai sähköpostitse, perhehoito@phhyky.fi.

Perhekuntoutus

Perhekuntoutus on tarkoitettu perheille, jotka tarvitsevat tukea arjessa selviytymiseen ja perheen vuorovaikutussuhteiden tukemiseen. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tarjoaa perhekuntoutuksena sekä laitos- että avokuntoutusta. Laitoskuntoutus on ympärivuorokautista viikkokuntoutusta ja avokuntoutus on päiväkuntoutusta. Kuntoutukseen sisältyy myös perheiden kotona tehtävää työtä. Perhekuntoutusjaksoille perheet ohjautuvat lastensuojelun sosiaalityön tai lapsiperheiden ehkäisevän perhetyön kautta. Ehkäisevän perhetyön kautta ohjautuvilla perheillä ei ole lastensuojelun asiakkuutta.

Sijais- ja jälkihuolto

Sijaishuolto tarkoittaa sitä, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään kodin ulkopuolella. Jälkihuollolla tuetaan nuorta selviytymään arkipäivän toimissa.

Sijaishuolto

Sijaishuoltoa voidaan toteuttaa avohuoltona, kiireellisellä sijoituksella, huostaanotolla tai jälkihuoltona.

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa omalla toiminnallaan terveyttään ja kehitystään.

Lapsi voidaan myös sijoittaa kodin ulkopuolelle lyhytaikaisesti. Avohuollon sijoitukseen voidaan sijoittaa myös lapsi yhdessä perheensä kanssa.

Sijaishuollossa työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Sijoituksen aikana tuetaan perhettä sekä lapsen ja vanhempien yhteydenpitoa sekä tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että lapsi voisi palata takaisin kotiin, jota arvioidaan säännöllisesti muun muassa asiakassuunnitelmaneuvotteluissa lapsen, perheen, sijaishuoltopaikan ja sosiaalityön kesken.

Jälkihuolto

Jälkihuoltoon on oikeus tilanteissa, joissa lapsi on ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimenpiteenä kodin ulkopuolelle ilman vanhempia yhtäjaksoisesti puoli vuotta tai lapsi on ollut huostaanotettuna. Sijaishuollon päättymisen jälkeen lapsella ja nuorella on oikeus jälkihuoltoon

Mikäli lapsella on oikeus jälkihuoltoon, tukitoimet rakentuvat alaikäisen lapsen ja hänen perheensä kohdalla yhdessä sovituista tukimuodoista. Täysi-ikäisen nuoren kohdalla jälkihuolto tarkoittaa muun muassa täysi-ikäisen nuoren asumiseen, toimeentuloon, työhön, harrastuksiin ja opiskeluun liittyviä tukitoimia. Ne määritellään yksilöllisen tarpeen mukaan sosiaalityöntekijän kanssa jälkihuoltosuunnitelmassa.

Jälkihuolto päättyy viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta.

Sivu päivitetty: 13.12.2018