8.5.2020

Jos kyy puree lemmikkiäsi

Keväällä auringonpaiste houkuttelee kyykäärmeitä nauttimaan lämmöstä. Mikäli kyy kokee olonsa uhatuksi, saattaa se puraista uhkaajaansa. Keväisin useat koirat ja kissat saavat pureman tältä ainoalta Suomen luonnosta löytyvältä myrkylliseltä käärmeeltä.

Tarkistathan, että sinulta löytyy eläinlääkärin (myös päivystävän eläinlääkärin) numero. Reissatessakin on hyvä katsoa alueen eläinlääkäreiden numerot valmiiksi. Hädän hetkellä yksinkertaistenkin asioiden etsiminen saattaa olla todella haasteellista.

Toimi näin, mikäli lemmikkiäsi puree kyy:

  • Toimi rauhallisesti, varo ettei kyy pääse puremaan muita eläimiä tai ihmisiä
  • Ota yhteys eläinlääkäriin
  • Kanna lemmikki autoon ja pidä puremakohta mahdollisimman liikkumattomana, mikäli se on mahdollista. Näin myrkyn leviäminen pidetään minimissään. Älä koske puremakohtaa.
  • Kyynpureman ensisijainen hoito on nestehoito suonensisäisesti, sekä kipulääkitys. Kyytablettia ei suositella annettavaksi sen munuaisia rasittavan vaikutuksen vuoksi. Eläintä ei saa koskaan lääkitä omin päin, vaan asiasta on aina keskusteltava eläinlääkärin kanssa.
  • Kyyn myrkky tekee helposti tuhoja mm. munuaisissa, jonka vuoksi tarkempi seuranta on tärkeää. Vakavissa tapauksissa suositellaan annettavaksi kyyn myrkyn vasta-ainetta ja sairaalahoitoa.

kyy paistattelee lehtien seassa

Kyyn tunnistaa parhaiten sahalaitakuviosta, joka koristaa koko selkää. Tummilla yksilöillä kuvio ei välttämättä erotu kovin hyvin. Kuvassa kyy lymyilee lehtien ja oksien suojissa aurinkoisen tien varressa.

 

 

 

 

 

8.5.2020

Luonnosta kuolleena löytyneet luonnonvaraiset eläimet

Asutulta alueelta kuolleena löydetyt pienikokoiset eläimet voidaan haudata tai hävittää tavallisen sekajätteen mukana. Eläimeen tai lintuun ei koskaan pidä koskea paljain käsin, vaan suojana kannattaa käyttää käsineitä tai muovipusseja. Isommista eläimistä voi ilmoittaa myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka vastaa sen hävittämisestä.
Metsässä tai kauempana asutuksesta löydetyt kuolleet eläimet kannattaa jättää löytöpaikalle. Mikäli kyseessä on villisika, niin siitä on aina tehtävä välittömästi ilmoitus alueen kunnaneläinlääkärille ja päivystysaikana päivystävälle eläinlääkärille. Ilmoituksesta on mahdollista saada sadan euron palkkio Ruokavirastolta. Kuolleista suurpedoista ilmoitetaan paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle ja hirvieläimistä paikalliselle metsästysseuralle.

Ruokavirasto tarvitsee näytteeksi kuolleena löytyneitä luonnonvaraisia eläimiä kaikista lajeista. Näytteiden perusteella seurataan vakavien eläintautien esiintymistä Suomessa. Tuoreet raadot ovat parhaita näytteitä, mutta useat taudit voidaan osoittaa pilaantuneistakin eläimistä. Kuka tahansa voi lähettää löytämänsä eläimen Ruokavirastoon. Mukaan tulee liittää lähete ja kirjoittaa siihen eläinlaji, löytöpäivä ja löytöpaikka mieluiten koordinaatein (älypuhelimen karttasovelluksella tai 112-sovelluksella). Ruokavirasto maksaa näytteiden lähetyksen Matkahuollon kautta. Maksajaksi valitaan vastaanottaja. Näytteen lähettämisestä kannattaa sopia etukäteen.

Mikäli kuolleita eläimiä on runsaasti, ja on syytä epäillä tarttuvaa eläintautia, on aina otettava yhteys alueen kunnaneläinlääkäriin tai valvontaeläinlääkäriin.

Ruokaviraston sivuilta löytyy lisätietoa sekä ilmoitus- ja lähetelomake:
ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/ilmoita-havaintosi-kuolleesta-elaimesta
ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/laboratoriotutkimukset/elaintautitutkimukset/luonnonvaraiset-elaimet

Sivu päivitetty: 8.5.2020