Gynekologiset syövät

Suomessa todetaan naisilla vuosittain noin 13 000 uutta syöpätapausta, joista gynekologisia syöpiä on noin 1 500. Hyvänlaatuisia gynekologisia kasvaimia ovat esimerkiksi kohdunkaulan solumuutokset, kohdun myomat eli lihaskasvaimet, kohdunlimakalvon polyypit ja munasarjojen toiminnalliset nesterakkulat eli kystat.

Gynekologinen syöpä voi sijaita kohdunrungossa ja -kaulassa, munasarjoissa, ulkosynnyttimissä, emättimessä tai istukassa. Lisäksi ns. vatsakalvon syöpä luetaan gynekologisiin syöpiin.

Ennusteeltaan parhaimpia ovat kohdunrungon ja kohdunkaulan syövät. Munasarjasyövän ”huono maine” perustuu pääasiassa siihen, että se todetaan vähäisten oireiden takia useimmiten vasta levinneessä vaiheessa.

Gynekologisen syövän riskitekijät poikkeavat toisistaan. Yhteistä niille on kuitenkin potilaan korkea ikä: lähes kaikissa gynekologissa syövissä eniten tapauksia todetaan 6065-vuotiailla. Myös sukurasituksella on merkitystä. Gynekologista syövistä noin 10 %:n arvellaan olevan perinnöllistä. Perinnöllistä syöpää sairastaville on tyypillistä niiden esiintyminen tavallista nuoremmalla iällä.

Naistentautien poliklinikalle tullaan lähetteellä terveyskeskuksesta tai yksityispuolelta lisätutkimuksiin ja selvittelyihin. Lisäksi sairaalan muilta poliklinikoilta voidaan lähettää potilas naistentautien poliklinikalle, mikäli tutkimustulokset viittaavat gynekologiseen ongelmaan.

Gynekologisen syövän selvittelyihin kuuluu gynekologinen tutkimus, emättimen tai vatsanpeitteiden kautta tehtävä ultraäänitutkimus, tarvittaessa verikokeita ja muita radiologisia tutkimuksia kuten tietokonetutkimus tai magneettitutkimus. Jatkohoito määräytyy kaikkien tutkimustulosten selviydyttyä. Gynekologisen syövän leikkaushoito tehdään joko täällä Päijät-Hämeen keskussairaalassa tai Helsingissä Kätilöopiston sairaalassa. Mahdollinen solunsalpaajahoito annetaan täällä Päijät-Hämeen keskussairaalan syöpätautien poliklinikalla ja sädehoito joko Helsingissä tai täällä sädehoitoyksikössä. Kaikki syövän hoidot toteutetaan valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan yhdessä yliopistosairaalan kanssa.

Kohdunrungon syöpä

Kohdunrungon syöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin naisten pahanlaatuinen kasvain ja yleisin gynekologinen syöpä. Vuosittain Suomessa sairastuu noin 800 naista. Kohdunrungon syöpä on alle 40-vuotiailla harvinainen, noin 90 % sairastuneista on yli 50-vuotiaita.

Oireina on vaihdevuosi-iän jälkeen ylimääräisen verisen vuodon esiintyminen. Hedelmällisessä iässä ilmaantuvan kohdun rungon syövän oireena voi olla kuukautisten selvä runsastuminen tai välivuodot.

Kohdunrungon syöpä saadaan selville ultraäänitutkimuksen ja kohdunlimakalvonäytteen avulla. Joskus tehdään polikliininen kohduntähystys tai leikkaussalissa kaavinta/kohduntähystys. Jos kudosnäytteissä löytyy syöpä, tehdään potilaille ns. levinneisyystutkimuksena vartalon tietokonekuvaus.

Kohdunrungon syöpää hoidetaan leikkaus-, säde- ja solunsalpaajahoidolla. Hoito määräytyy kudosnäytteen ja kuvantamistutkimusten perusteella. Leikkaus voidaan suorittaa joko Päijät-Hämeen keskussairaalassa tai HYKS Kätilöopiston sairaalassa, samoin mahdollinen sädehoito. Solunsalpaajahoito toteutetaan Päijät-Hämeen keskussairaalan syöpäpoliklinikalla.

Hoitojen jälkeen seuranta tapahtuu naistentautien poliklinikalla.

Munasarjasyöpä / Munajohdinsyöpä / Vatsakalvon syöpä

Suomessa todetaan vuosittain noin 500 munasarjasyöpää, ja se on naisten kuudenneksi yleisin syöpä. Munasarjoissa esiintyy myös ns. rajalaatuisia kasvaimia, jotka sijoittuvat hyvän- ja pahanlaatuisuuden välimaastoon. Niiden hoidoksi riittää yleensä pelkkä leikkaus.

Munasarjasyöpä on alkuvaiheessa oireeton. Alkuvaiheen oireettomuudesta johtuen tauti on usein toteamishetkellä levinnyt munasarjojen ulkopuolelle. Munasarjasyöpä saadaan selvillä tekemällä ultraäänitutkimus. Lisäselvittelyinä otetaan verikokeita ja vartalon tietokonekuvaus. Näillä pystytään selvittämään taudin levinneisyys.

Munasarjasyövän hoidon perustana on leikkaushoito. Leikkaushoidon tavoitteena on poistaa kaikki syöpäkudos. Nämä leikkaukset tehdään HYKS Kätilöopiston sairaalassa. Leikkauksen jälkeen aloitetaan solunsalpaaja hoito Päijät-Hämeen keskussairaalan syöpätautien poliklinikalla. Joskus solunsalpaajahoito aloitetaan jo ennen leikkausta. On myös mahdollista, että päädytään pelkkään solunsalpaajahoitoon.

Yllä olevat koskevat myös munajohdin syöpää ja vatsakalvon syöpää.

Hoitojen päätyttyä seuranta on naistentautien poliklinikalla.

Kohdunkaulan syöpä

Kohdunkaulan syöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 160 naista. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on alhainen johtuen Suomen joukkotarkastuskäytännöstä, eli ns. PAPA-seulonnasta. Tällä seulonnalla voidaan löytää kohdunkaulan solumuutokset jo siinä vaiheessa, että ne voidaan hoitaa ennen kuin muutokset kehittyvät syöväksi.

Kohdunkaulan syöpä saadaan selville tutkittaessa kohdunsuuta mikroskooppisesti, eli tehdään ns. kolposkopia. Tässä tutkimuksessa otetaan koepaloja. Jos näissä tutkimuksissa todetaan syöpämuutokset, tehdään vartalon tietokonetutkimus sekä alavatsan magneettitutkimus, joilla selvitetään syövän levinneisyys kohdunkaulan ulkopuolelle.

Kohdunkaulan syövän hoitona on leikkaus ja mahdollisesti sädehoito sen jälkeen. Hoitona voi myös olla solunsalpaajahoidon ja sädehoidon yhdistelmä. Sädehoitoa voidaan antaa paikallisesti kohdunkaulaan tai ulkoisesti lantion alueelle.

Hoitojen päätyttyä seuranta on naistentautien poliklinikalla.

Ulkosynnytinsyöpä

Ulkosynnyttimien syöpä on harvinainen. Suomessa sairastuu vuosittain noin 80 naista.

Ulkosynnytinsyövän oireina ovat pitkittynyt kutina, kirvely, valkovuoto, verinen vuoto, kirvely virtsatessa tai haavauma ulkosynnyttimissä. Muutoksista otetaan koepala, jolla syöpä selviää. Potilaille tehdään vartalon tietokonetutkimus ja tarvittaessa lantion magneettitutkimus, joilla määritetään taudin levinneisyys.

Ulkosynnytinsyövän hoitona on leikkaus, jonka jälkeen aloitetaan tarvittaessa solunsalpaajahoito tai sädehoito. Koska potilaan usein ovat iäkkäitä, saatetaan hoidoksi valita sädehoito ilman leikkausta.

Hoitojen päätyttyä seuranta on naistentautien poliklinikalla.

Oirepoliklinikka

Naistentautien poliklinikalla on käynnistetty vuonna 2014 ns. oirepoliklinikkatoiminta. Poliklinikan seurannassa on lääkärin ohjeiden mukaan potilaat, joiden seuranta ei enää vaadi säännöllisiä lääkärin vastaanottokäyntejä. Potilaille soitetaan säännöllisesti 6 kuukauden välein hoitajan toimesta ja selvitetään sairastettuun syöpään tai rajalaatuisen kasvaimeen liittyviä asioita. Lisäksi potilaat saavat ottaa poliklinikalle yhteyttä, mikäli voinnissa on jotain muutosta.

Sivu päivitetty: 17.5.2016