USKOMUKSIA JA KYSYMYKSIÄ SUUN TERVEYDENHOIDOSTA

Yleinen uskomus?

1. Äidillä/isällä on huonot hampaat ja heikko hammasluu? Onko se periytyvää?
Hampaiston rakenne peritään tietenkin vanhemmilta. Valtaosalla ihmisistä on kuitenkin hampaisto, joka kestää normaalia käyttöä. Tunnetaan periytyviä hammasluun tai kiilteen kehityshäiriöitä, mutta ne ovat äärimmäisen harvinaisia, ja tällaiset ihmiset yleensä asian tietävätkin, sillä Suomessa tavallisesti havaitaan jo pikkulapsena ja ao. henkilöt ovat erityisen seurannan kohteena.

Sen sijaan huonot hampaiden hoitotottumukset lapsi saa mallioppimisensa kautta vanhemmiltaan. Reikiä aiheuttava bakteerikanta saadaan sylkitartuntana yleensä lähipiiristä äidiltä tai isältä varhaislapsuudessa. Mikäli perheessä/suvussa on käsitys, että ”meillä on heikko hammasluu” tms. on lasten suun terveyteen ja sen kotihoitoon kiinnitettävä erityistä huomiota. Näin saadaan ehkä jo sukupolvien ajan jatkunut sairauskierre katkaistua.
Hampaiden reikiintymisen aiheuttaa Streptococcus mutans tyyppinen bakteerikanta, puutteellinen harjaus, sekä liian tiheän napostelun/ruokailun seurauksena.

Suun puhtautta koskevia asioita:
1. Milloin aloitan lapseni hampaiden harjauksen?

Vanhempien on tärkeää opettaa lapselle hampaiden harjaus kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa. Hampaat tulee harjata vähintään kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla.
Hyvin hoidetut maitohampaat ovat terveiden pysyvien hampaiden perusta.

2. Onko hammastahna pakko huuhdella harjauksen jälkeen pois?
Ei tarvitse, ainoastaan kevyt huuhtelu harjauksen jälkeen on riittävä. Fluorihammastahnaa voi jäädä hampaiden pinnoille.

3. Miksi hampaat pitää pestä ennen aamupalaa?
Yleisesti ottaen on parempi harjata hampaat aamupalan jälkeen ja lähteä päivän rientoihin puhtailla ja raikkailla hampailla. Tämä on kohteliasta kanssaihmisiä kohtaan.

Mikäli syöt aamupalalla happamia hedelmiä esimerkiksi appelsiinia, syöt marjoja tai juot tuoremehuja laskee suun happo-emäs-tasapaino (jota mitataan pH-luvulla) happaman puolelle ja hampaan pinta hieman pehmenee tilapäisesti. Mikäli, tällaisessa tilanteessa hampaita harjataan voimakkaasti saattaa ajan myötä ilmetä kiilteen liukenemista. Niinpä kannattaa odottaa hetkinen, jotta happo-emäs-tasapaino korjautuu ja harjata hampaat vasta sitten.
Jos aamupalalla syö jatkuvasti tällaisia happamia tuotteita voi olla järkevämpää harjata hampaat ennen aamuruokailua. Tällöin kannattaa huuhdella suu huolellisesti vedellä ennen maailmalle lähtöä, ruoantähteet hampaiden pinnoilla saattavat aiheuttaa reikiintymistä eivätkä kaunista kenenkään hymyä.

Ravintoa ja ruokailutottumuksia koskevia asioita:
1. Miksi ruoka pitää pureskella hyvin suussa?

Hampaat ovat tarkoitettu käytettäväksi pureskeluun ja ruoan hienontamiseen. Silloin suuhun erittyy sylkeä enemmän, jolloin ruoanjätteet ja bakteerit huuhtoutuvat suusta ja hampaiden pinnoilta paremmin pois ja syljen aineosaset helpottavat ruuansulatusta.
2. Onko ns. ”mummon mehu” terveellistä hampaille?

Mummon mehu sisältää sokeria niin kuin kaupasta ostettu tiivistemehukin. Lisäksi ne ovat myös happamia (esim. viinimarjoista tehtyä). Suositeltavaa mehun juonti on ainoastaan herkkuhetkinä tai jälkiruoan yhteydessä.
Janojuomana vesi on kaikkein parhainta.

3. Ovatko rusinat ja kuivatut hedelmät hampaille turvallinen herkku?
Eivät ole. Rusinat sisältävät sokeria kuten muutkin vastaavat tuotteet. Näiden kuivaaminen lisää tuotteiden sokeripitoisuutta. Lisäksi rusinat ja kuivatut hedelmät tarttuvat hampaiden pinnoille.

4. Ovatko sipsit ym. vastaavat naposteltavat tuotteet terveellisiä?
Eivät ole, koska sipsit yms. sisältävät myös sokeria ja yhdessä syljen kanssa muodostavat hampaisiin tarttuvan tahmeuden. Tämä voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä.

5. Onko purukumin nieleminen vaarallista?
Ei ole. Purukumia ei kuitenkaan ole tarkoitettu nieltäväksi. Jos purukumin vahingossa nielaisee, se kulkeutuu suoliston läpi muun ruuan mukana. Pieniä lapsia tulee valvoa purukumin syömistä opeteltaessa, etteivät he pääse nielemään useita purukumeja.

6. Mitä tarkoittaa purukumissa E950?

E950 on asesulfaami K:ta. Se on keinotekoinen makeutusaine, joka on aromivahvennetta. Lisätty asesulfaami K ei toimi makeuttajana, vaan korostaa aromia ja ennen kaikkea säilyttää maun kestävyyttä. Asesulfaami K on makeutusaine ja se on kaloriton sekä noin 200-kertaa makeampaa kuin sakkaroosi.
7. Pitääkö olla huolissaan jos lapselle ei ole puhjennut hampaita vielä 1-vuotiaana?

Jos yhtään hammasta ei ole puhjennut 1v3kk mennessä, niin ota yhteyttä omaan hammashoitolaasi.
8. Voiko heiluvan maitohampaan ottaa itse pois kotona?

Kyllä voi. Ne lähtevät yleensä helposti irti. Hammasta voi heilutella tai syödä kovia vihanneksia esimerkiksi porkkanaa.
www.hammaslaakariliitto.fi: Usein kysyttyä

Sivu päivitetty: 13.6.2017