Tihentyneeseen yölliseen virtsaamiseen liittyy lievästi kohonnut riski kaatumisille, murtumille ja ennenaikaiselle kuolemalle, käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Jori Pesosen urologian oppialaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta.

Lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Jori Pesonen. Kuva: Kuvamestari Hollola

​Yövirtsaaminen (nokturia) yleistyy voimakkaasti 60. ikävuoden jälkeen, mutta valtaosa ihmisistä tulee tällöinkin hyvin toimeen oireen kanssa. Osalle yövirtsaaminen kuitenkin aiheuttaa merkittävää haittaa. Lisäksi useampaan yölliseen wc-käyntiin liittyy lievästi kohonnut riski kaatumisille, murtumille ja ennenaikaiselle kuolemalle, käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Jori Pesosen väitöstutkimuksesta.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä erikoislääkärinä työskentelevän Pesosen urologian oppialaan kuuluva väitöskirja Course and Consequences of Nocturia tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 05.12.2019.

Vähintään kaksi kertaa yössä virtsaavilla kohonnut ennenaikaisen kuoleman riski

Entuudestaan tiedetään, että yövirtsaaminen on seurausta muutoksista munuaisten tai virtsateiden toiminnassa tai katkonaisesta yöunesta, joille altistavat muun muassa ikääntyminen, sekä monet sairaudet ja elintavat. Tästä syystä nokturiaan liittyy lisääntynyttä sairastavuutta ja kuolleisuutta. Hoitopäätösten tueksi tarvitaan lisää tietoa nokturian ennusteesta, eli millä todennäköisyydellä oire hoitamattomana hankaloituu tai lievenee, ja mitä seurauksia hoitamattomalla oireella mahdollisesti voi olla, eli missä määrin toistuvat yölliset virtsaamistapahtumat itsessään lisäävät terveyshaittojen riskiä esim. häiriintyneen yöunen tai lisääntyneiden kaatumisten ja murtumien kautta.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin nokturian ennustetta sekä oireen vaikutusta kaatumisten, murtumien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin. Väitöskirjakokonaisuus koostui kolmesta meta-analyysin sisältävästä, havainnoivien pitkittäistutkimusten systemaattisesta katsauksesta ja yhdestä kotimaisesta kohorttitutkimuksesta.

Meta-analyyseihin sisällytettyjen tutkimusten yhdistetty estimaatti nokturian vuosittaiselle ilmaantuvuudelle oli alle 40- vuotiailla aikuisilla 0.4%, 40–59-vuotiailla 2.8% ja yli 60-vuotiailla 11.5%. Nokturia lieveni vuosittain noin 12%:lla ikäryhmästä riippumatta.

Nokturiaan liittyvä suhteellinen ennenaikaisen kuoleman riski oli 1.3-kertainen niillä, jotka virtsasivat vähintään kaksi kertaa yössä. Tämä vastaa viiden vuoden seurannassa 1.6% korkeampaa absoluuttista kuolemanriskiä 60-vuotiailla ja 4.0% korkeampaa riskiä 75-vuotiailla.

Nokturiaan liittyvä kaatumisten riski oli 1.2-kertainen ja murtumien riski 1.3-kertainen niillä, jotka virtsasivat vähintään kaksi kertaa yössä. Tämä vastaa 7.5% korkeampaa kaatumisten ja 1.2% korkeampaa murtumien absoluuttista riskiä vanhuksilla vuosittain. GRADE-menetelmällä tutkimusnäytön laatu arvioitiin kohtalaiseksi nokturialle kaatumisten ja mortaliteetin ennusteellisena tekijänä ja heikoksi murtumien ennusteellisena tekijänä.

Nokturian ja ennenaikaisen kuoleman välinen yhteys havaittiin myös 1332 pirkanmaalaismiehen 21 vuoden seurannassa (TAMUS-tutkimus): suhteellinen ennenaikaisen kuoleman riski oli 1.4-kertainen miehillä, joilla oli nokturiaa.

Hoidossa tulisi huomioida terveysriskien kartoitus

Väitöskirjan havainnot antavat olettaa, että nokturian vuoksi hoitoon hakeutuvien potilaiden määrä tulee jatkossa kasvamaan. Vaikka vuosittain yhdellä kahdeksasta henkilöstä nokturia lievittyy spontaanisti, lukuisat ikääntymisen myötä yleistyvät taustatekijät johtavat usein nokturian hankaloitumiseen. Nokturian hoidossa tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota potilaan yleisen terveydentilan kartoitukseen ja terveysriskien hallintaan.

Lääketieteen lisensiaatti Jori Pesosen urologian oppialaan kuuluva väitöskirja Course and Consequences of Nocturia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa torstaina 5.12.2019 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Matthias Oelke Hannoverin yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Teuvo Tammela Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1306-7​​​​​

Jori Pesonen on syntynyt 1979 Ulvilassa. Hän on suorittanut Tampereen yliopistossa lääketieteen lisensiaatin ja urologian erikoislääkärin tutkinnot vuosina 2008 ja 2015. Hän työskentelee erikoislääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa.

Päivitetty: 27.11.2019